Ero sivun ”Lehtori” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
tämä artikkeli malline ja kirkon viran siirto omaansa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee oppilaitosten opettajaa. Muista katso [[Lehtori (täsmennyssivu).]]}}
[[File:Bundesarchiv B 145 Bild-F079042-0031, Duisburg, Gymnasium.jpg|thumb|right|228px|<center> {{PAGENAME}} </center>]]
 
'''Lehtori''' (lyhenne leht.<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}</ref>) on useiden [[opettaja|opettajien]] [[virkanimike]] peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja joissain yliopistoissa. Virkaan vaaditaan yleensä [[ylempi korkeakoulututkinto]]. Lehtorin virkojen lisäksi oppilaitoksissa on muitakin opettajan tehtäviä (esim. tuntiopettaja).
 
Alkujaan lehtori tarkoitti pappia, joka luki jumalanpalveluksessa raamatunkohdan (latinan kielessä ''lectio'' = lukukappale, ''lector'' = [[lukija]]).
 
Lehtori on myös arvonimi.
 
==Yliopistolliset lehtorit==
Rivi 11 ⟶ 9:
 
'''Yliopistonlehtorilta''' vaaditaan tohtorin tutkinto, ja tehtävä on luonteeltaan hyvin lähellä aiempien apulaisprofessoreiden tehtäviä. '''Pedagoginen yliopistonlehtori''' taas vastaa opetuksen, mm. opetusmenetelmien, kehittämisestä.
 
==Lehtorin virka kirkossa==
 
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] lehtori on [[pappi|pappisvirasta]] erillinen naisteologin virka. Virka perustettiin vuoden [[1963]] kirkolliskokouksessa.
 
Lehtorin viran perustamisen taustalla oli naisteologien määrän voimakas kasvu [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisinä vuosina. Naisten työskentelymahdollisuuksia kirkon piirissä haluttiin laajentaa, mutta kirkolliskokousten enemmistö vastusti varsinaisen pappisviran avaamista naisille. Vuoden [[1953]] kirkolliskokous ehdotti erityisviran luomisesta teologian tutkinnon suorittaneille naisille. Tämä kuitenkin onnistui vasta [[1963]], jolloin lehtorin virka perustettiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Simo Heininen ja Markku Heikkilä | Nimeke = Suomen kirkkohistoria | Sivu = 244 | Julkaisija = Edita | Vuosi = 1997 }}</ref>
 
Lehtorin virka on opetus- ja sielunhoitotyöhön keskittynyt maallikkovirka. Maallikkona lehtori ei voi toimittaa jumalanpalveluksia tai kirkon pyhiä toimituksia. Viran oikeuksia lisättiin kuitenkin vuonna [[1978]] siten, että lehtori voi saarnata kirkkoherran luvalla jumalanpalveluksessa, avustaa ehtoollisella ja toimittaa konfirmaation. Sen lisäksi lehtori voi jakaa ns. sairaanehtoollisen.
 
Lehtorin viran hoitamisen edellytyksenä on, että henkilö saa lehtorin oikeudet. Oikeuksien kelpoisuusehtona on teologian maisterin tutkinto. Oikeuksia haetaan [[hiippakunta|hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]]lta ja se vastaa menettelyltään pappisvihkimyksen anomista. Tarkasti ottaen lehtoriksi kutsutaan vain henkilöä, joka lehtorin oikeuksien lisäksi myös hoitaa seurakunnassa lehtorin virkaa. Vaikka lehtorin virka on maallikkovirka, kirkon hallinnossa lehtorit rinnastetaan monin tavoin pappeihin. Lehtoreilla on pappien ohella äänioikeus [[lääninrovasti]]n, tuomiokapitulin pappisasessorin ja [[piispa]]n vaalissa.
 
Kun pappisvirka avattiin vuonna [[1986]] myös naisille, monet lehtorit vihittiin papeiksi. Lehtorin virkojen määrä on seurakunnissa vähentynyt sen jälkeen paljon. Kirkossa keskustellaan sen vuoksi lehtorin viran tulevaisuudesta ja merkityksestä. [[Kirkkohallitus]] on syksyllä 2006 antanut [[kirkolliskokous|kirkolliskokoukselle]] esityksen kirkon virkasuhdetta koskevien säännösten muuttamiseksi. Ehdostus sisältää lehtorin viran poistamisen kirkon järjestysmuodosta. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan nykyiset lehtorit säilyttäisivät oikeutensa.
 
==Lehtorin arvonimi==
{{Pääartikkeli|[[Lehtori (arvonimi)|Lehtori]] on myös suomalainen arvonimi.}}
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtori