Ero sivun ”Mustakonnanmarja” versioiden välillä

== Ulkonäkö ja koko ==

[[Tiedosto:179 Actaea spicata.jpg|vasen|thumb|170px|Mustakonnanmarja kuvattuna C. A. M. Lindmanin teoksessa ''Bilder ur Nordens Flora'' (1917–1926).]]

 

Monivuotinen mustakonnanmarja kasvaa 30–60 cm korkeaksi. Juurakko on lyhyt, viisto ja puutunut. Pystyt varret ovat kaljuja ja niiden tyvellä on kolme tai neljä suomua. [[Lehti (kasvitiede)|Aluslehdet]] ovat pitkäruotisia. Tummahkonvihreä lehtilapa on kolmiomainen, jopa 40 cm leveä ja tavallisesti kolmekertaa sormilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat leveänpuikeita ja lyhyehköhampaisia, päättölehdykkä on kookas, tavallisesti hertta- tai tylppätyvinen. Keskiliuska on hieman sivuliuskoja pitempi, kärkihammas hieman laidan hampaita pitempi. Varsilehtiä on yhdestä kolmeen ja ne ovat aluslehtiä pienempiä, vähemmän kerrannaisia ja lyhytruotisia. [[Kukinto]] on tiheä, pysty terttu, jonka alapuolella on usein muutamia yksittäisiä [[kukka|kukkia]]. Joskus kukkaterttuja saattaa olla kaksi tai kolmekin kappaletta. Heikosti tuoksuvat pienet kukat ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Verholehtiä on 3–5, terälehtiä tavallisesti neljä kappaletta. Sekä verho- että terälehdet ovat heteitä lyhyempiä ja varisevat varhain. Suomessa mustakonnanmarja kukkii kesäkuussa. Hieman [[mustikka]]a (''Vaccinium myrtillus'') muistuttavat monisiemeniset marjat ovat 12–14 mm pitkiä ja kypsinä kiiltävän mustia. Marja on myrkyllinen.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 67.</ref> Marjat sisältävät ainakin [[protoanemoniini]]a(C₅H₄O₂) ja trans-[[akoniittihappo]]a (C₆H₆O₆).