Ero sivun ”Konsertto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 193.65.6.134 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Roosa-Amanda tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1:
'''Konsertto''' on [[soitinsolisti]]lle tai -solisteille ja [[orkesteri]]lle [[sävellys|sävelletty]] teos, joka syntyi [[barokkimusiikki|barokin]] ajan [[Italia]]ssa [[1600-luku|1600-luvulla]]. Konserttoja on sävelletty kaikille orkesterin soittimille, mutta [[pianokonsertto|piano-]] ja [[viulukonsertto]]ja on sävelletty määrällisesti eniten, ja monet tunnetuimmista konsertoista ovat juuri piano- tai viulukonserttoja.
 
Konsertolle vakiintui kolmiosainen muoto [[barokki|barokin]] aikakaudella, kun Antonio Vivaldi sävelsi lähes 1500 konserttoa, joista useimmat olivat kolmiosaisia. Ensimmäinen osa on yleensä [[Sonaattimuoto|sonaattimuotoinen]] ja nopeahko, toinen osa hidas ja kolmas osa nopea finaali.
konserttoa, joista useimmat olivat kolmiosaisia. Ensimmäinen osa on yleensä [[Sonaattimuoto|sonaattimuotoinen]] ja nopeahko, toinen osa hidas ja kolmas osa nopea finaali.
 
Solistin ja orkesterin suhteellinen painoarvo vaihtelee eri teoksissa, mutta solistilla on konsertissa aina hyvin merkittävä osa, ja usein konsertoissa säveltäjä pyrkii ottamaan mahdollisimman paljon irti soolosoittimen mahdollisuuksista. Varhaisimmissa konsertoissa barokin ja klassismin ajalla solistin erotti orkesterista solistin virtuoosisuus, eli käytännössä nopeat juoksutukset, jotta solisti kuuluisi orkesterin yli. Etenkin pianokonsertoissa myöhemmillä ajalla on ollut mahdollista haastaa pianolla orkesterin volyymi, sillä pianon kehittyessä etenkin sen dynaaminen skaala on laajentunut erityisesti voimakkaasta päästä.