Versio 21. elokuuta 2018 kello 14.17 muokkaa Msaynevirta (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 210 muokkausta →‎Kuluminen ja uusiutuminen: sulkasato ← Vanhempi muutos		Versio 27. elokuuta 2018 kello 12.21 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 223 muokkausta →‎Muodostuminen ja kasvu: tuodaan kappale kehityshistoriasta artikkelista Linnut Uudempi muutos →
Rivi 26: Joitakin höyhenten pigmenttejä lintujen kehot tuottavat itse, mutta toisia lintujen täytyy saada ravinnossaan. Esimerkiksi [[flamingot\|flamingojen]] höyhenten punainen väripigmentti tulee niiden karotenoidipitoisesta ravinnosta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieku.fi/elaimet/linnut/mista-lintu-saa-monenkirjavat-varinsa \| Nimeke = Mistä lintu saa monenkirjavat värinsä? \| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti \| Ajankohta = 09.04.2010 \| Viitattu = 9.2.2016 }}</ref> ==~~Muodostuminen~~Kehitys, muodostuminen ja kasvu== Linnut ovat kehittyneet matelijoista, ja ensimmäisten lintujen lähimpiä sukulaisia olivat höyhenpeitteiset [[Dinosaurukset\|petohirmuliskot]].<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 70–71.</ref> Höyhenten synnystä on esitetty useita teorioita. Erään teorian mukaan höyhenet kehittyivät matelijoiden suomuista edesauttamaan lentopyrähdyksiä. Höyhenpeite kehittyi kevyeksi rakenteeksi, joka eristää hyvin lämpöä ja samalla haihduttaa ylimääräistä lämpöä tehokkaasti.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 144.</ref> Kaikki höyhentyypit kehittyvät linnun ihon sarveistuneesta [[Orvaskesi\|orvaskedestä]]. Höyhenten kehitys voi alkaa jo munassa, [[alkio]]n iholla havaittavina [[Verinahka\|verinahan]] ja sitä peittävän orvaskeden pullistumina. Sulan aihe kehittyy sukkulamaiseksi rakenteeksi, joka painuu tyvestään orvasketeen muodostuvaan kuoppaan eli höyhentuppeen. Höyhensukkulan pintakerros koostuu [[Marraskesi\|marraskeden]] soluista. Ne muodostavat suojaavan kerroksen alapuolella kehittyville varsinaisille höyhenen rakenneosille. Nämä rakenneosat erilaistuvat sarveistuvista [[Malpighin kerros\|Malpighin kerroksen]] soluista. Ne saavat ravintonsa höyhensukkulan ydinosasta, joka on koostunut pääosin verinahasta ja sen haarovista suonista. Pian solujen jakautuminen ja kasvu rajoittuvat höyhentupen germinaalialueelle. Solut erikoistuvat sulan ruodiksi, höytyliistakkeiksi ja höytysäteiksi. Ne keratinisoituvat voimakkaan valkuaisainesynteesin johdosta sekä työntyvät ylöspäin kohti höyhensukkulan kärkeä samalla muuttaen muotoaan. Kuoltuaan solut muodostavat kestävän rakennusmateriaalin höyhenten eri rakenteille.<ref>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 144–145.</ref>

Ero sivun ”Höyhen” versioiden välillä