Ero sivun ”Hyalomma marginatum” versioiden välillä
talteen |
(ei mitään eroa)
|
Versio 25. elokuuta 2018 kello 23.43
Hyalomma marginatum on puutiaisiin lukeutuva, lintujen ja nisäkkäiden verta imevä punkkilaji. Se on lääketieteellisesti merkittävä Krimin-Kongon verenvuotokuumeen levittäjänä.
Koko ja ulkonäkö
Hyalomma marginatum on melko kookas puutiainen, jonka ruumiin selkäpuolella on selkeitä pitkittäisuurteita ja ruumiin takareunassa poimuttunut reunus. Raajat ovat ohuet ja niissä on hyvin erottuvat vaaleat poikkivyöt. Hyalomma-suvun punkeilla on hyvin kehittyneet silmät. Koiraan ruumiin pituus 3,8–4,5 mm ja naaraan 5,0–6,5 mm, veriaterian jälkeen jopa 20 mm.[1]
Hyalomma rufipes ja Hyalomma turanicum ovat erotettavissa H. marginatumista mikroskooppisten tuntomerkkien perusteella.[2]
Levinneisyys
H. marginatum esiintyy laajalla alueella Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Keski- ja Etelä-Aasiassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa. Se suosii välimerellistä ilmastoa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät, ja lajin vakituisella elinalueella vuotuinen lämpösumma on 3000–4000 astetta. Lintujen mukana kulkeutuneita yksilöitä tavataan kuitenkin säännöllisesti kaukana lajin vakituiselta elinalueelta.[2]
Elintavat
Hyalomma marginatum on toukkana ja nymfinä ensisijaisesti varpuslintujen ulkoloinen, harvemmin nisäkkäiden. Aikuiset punkit imevät verta isoista nisäkkäistä. Suvun punkit etsivät isäntäeläimiä ensisijaisesti hyvän näköaistinsa avulla, mutta aistivat myös lämmön ja kemiallisia ärsykkeitä. Näköaistillaan punkki voi havaita kohteen jopa yhdeksän metrin päästä. Hyalomma-lajit ovat aktiivisia saalistajia ja liikkuvat maastossa jopa satojen metren matkoja. Linnuissa ja jäniksissä ne kiinnittyvät enimmäkseen pään aluelle, etenkin korvien ympärille, naudoilla ruhon peräpäähän, etenkin utareisiin ja nivusiin. Pikkujyrsijöitä laji ei ilmeisesti kelpuuta isännäksi.[2]
Ensimmäisen isännän löydettyään puutiaistoukka luo nahkansa ja muuttuu nymfiksi. Nymfi jatkaa elämäänsä samassa isännässä. Puutiaisnymfin on todettu pysyneen kiinnittyneenä isäntään jopa 26 vuorokauden ajan. Aikuiset punkit ovat aktiivisia yli 12 °C, nymfit 14–16 °C lämpötilassa. Yli 30 °C lämpötilassa ne kaivautuvat maaperään.[2]
Parittelu tapahtuu isäntäeläimessä ja yksi koiras parittelee useiden naaraiden kanssa. Kukin naaras tuottaa noin 7000 munaa, jotka se laskee maaperään. Munimisen jälkeen naaras kuolee. Toukat kuoriutuvat 20–40 vuorokautta myöhemmin.[2]
Nymfit ja veriateraa saamattomat aikuiset yksilöt talvehtivat ja selviytyvät jopa −20 °C lämpötilasta. Tätä kylmemmässä kuolleisuus kasvaa huomattavasti.[2]
Lajin on viimevuosina arveltu olevan leviämässä Euroopassa. Ilmastonmuutoksen seurauksena on mahdollista että lintujen mukana kulkeutuvista punkeista muodostuu pysyviä kantoja myös Keski-Eurooppaan.[2]
Patogeenit
Hyalomma marginatum on Krimin-Kongon verenvuotokuumeen pääasiallinen vektori. Punkin levinneisyys Euroopassa on huomattavasti laajempi kuin verenvuotokuumeen, jota tavataan Itä-Euroopassa, etenkin Balkanilla. Punkki saa virustartunnan emoltaan jo munana.[2] Euroopassa H. marginatumilta on tavattu myös Rickettsia aeschlimannii -bakteeria[3][2] Eläintaudeista sen tiedetään levittävän myös babesioosia sekä bruselloosia[1]
Aiheesta muualla
- Levinneisyyskartta Euroopassa (englanniksi)
- YLE Uutiset: Ruotsista löytyi uusi punkkilaji – voi paisua 3-senttiseksi ja juosta minuutteja uhrinsa perässä (viitattu 25.8.2018)
Lähteet
- ↑ a b Bristol University Tick ID - Hyalomma marginatum (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i European Centre for Disease Prevention and Control: Hyalomma marginatum - Factsheet for experts (englanniksi)
- ↑ Rumer et al. (2011) "Rickettsia aeschlimannii in Hyalomma marginatum Ticks, Germany" Emerg Infect Dis. 17(2): 325 (englanniksi)