Ero sivun ”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty johdantoon tieto siitä, että MAP-kirkko on kristillisperäinen liike
p Wiki-linkitystä ja pilkkukorjauksia
Rivi 183:
== Henkilöitä ==
 
Ensimmäinen nykyajan mormonikirkon profeetta oli Vermontissa vuonna 1805 syntynyt [[Joseph Smith]]. Hän oli jossain määrin ristiriitainen henkilö, joka erikoisten uskonnollisten taipumustensa vuoksi erotettiin Harmonyn [[Metodismi|metodistiseurakunnan]] opetusluokasta v. 1828. Syy oli taikuuden harjoittaminen. Myöhemmin Smith liittyi [[Vapaamuurarit|vapaamuurareihin]] tai ainakin oli heidän kanssaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kunnes hänet erotettiin uskonnollisten väitteidensä takia. Smith joutui elämänsä aikana toistuvasti kahnauksiin etenkin mormonikirkon ulkopuolisten ihmisten kanssa. Usean kerran Smith oli myös virallisesti kuulusteltavana - useiden muiden mormonikirkon johtohenkilöiden kanssa - kerran epäiltynä laittomista rahakaupoista<!--mitä ne ovat?--> joutumatta kuitenkaan oikeuden eteen todisteiden puutteen tai virheellisyyden takia.<ref>[http://www.fairlds.org/FAIR_Conferences/2006_Legal_Trials_of_Joseph_Smith.html Legal Trials of the Prophet: Joseph Smith's Life in Court]</ref>
 
Vuonna 1844 Joseph Smith otettiin illinoisilaisen Carthagen vankilan turvasäilöön moniavioisuudesta syntyneen kiistan vuoksi. Hän odotti siellä oikeudenkäyntiä veljensä Hurymin, [[John TaylorinTaylor (mormoni)|John Taylor]]in ja Willard Richardsin kanssa. Illalla 100–200 henkilön aseistautunut joukkio hyökkäsi vankilaan. Joseph pyrki pidättelemään väkijoukkoa aseenaan pieni revolveri. Muut kolme huoneessa ollutta yrittivät aseistamattomina teljetä ovea. Hurymin sai oven läpi kuolettavan osuman ja John Taylorin haavoituttua vakavasti Smith ryntäsi ikkunaan. Häneen osui useampi luoti ja hän putosi ulos. Smith ja Hyrum saivat ammuskelussa surmansa, mutta [[John Taylor (mormoni)|John Taylor]], josta tuli myöhemmin kirkon kolmas presidentti, jäi henkiin. Smith ehti ennen kuolemaansa ampua kolmea muuta ihmistä haavoittaen heitä hieman. Willisiä käsivarteen, Galheria kasvoihin ja Vorasia olkapäähän. Seuraavana päivänä nämä kolme rehentelivät Nauvoon kaduilla uusissa vaatteissa, mutta katosivat havaitessaan, että voisivat joutua oikeuteen Joseph Smithin surmaamisesta.{{Lähde}} Smith teki tuolloin vaalityötä päästäkseen Yhdysvaltojen presidentiksi varapresidenttiehdokkaansa [[Sidney RigdoninRigdon]]in kanssa, ja Smithistä tuli näin Yhdysvaltojen historiassa ensimmäinen kampanja-aikana väkivaltaisesti surmansa saanut ehdokas Yhdysvaltojen historiassa, jonka eräänä vaaliasiana oli mustien vapauttaminen orjuudesta.{{Lähde}}
 
Toinen tunnettu hahmo on kirkon johtaja eli [[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti|presidentti]] [[Gordon B. Hinckley]], joka kuoli 27. tammikuuta 2008. Hänen aikanaan avattiin enemmän mormonitemppeleitä kuin kenenkään muun mormonikirkon johtajan.{{Lähde}} Vuonna 2000 avattiin 34 temppeliä. Vuonna 2004 Yhdysvaltojen presidentti [[George W. Bush]] myönsi Hinckleylle korkean kunniamerkin[[Presidential Medal of Freedom]] -kunniamerkin tunnustuksena hänen humanitaarisesta työstään.<ref>[http://www.medaloffreedom.com/2004Recipients.htm Medal of Freedom]</ref>
 
== Mormonikirkko Suomessa ==
Rivi 195:
Suomen ensimmäinen mormonikirkkorakennus vihittiin vuonna 1948 Luodossa. 1960-luvulla alettiin rakentaa seurakuntakeskuksia ympäri Suomea, ja nykyisin niitä on 23. Ensimmäinen Suomessa sijaitseva [[temppeli (mormonismi)|mormonitemppeli]], [[Helsingin temppeli]] vihittiin käyttöön [[22. lokakuuta]] [[2006]] [[Espoo]]n [[Karakallio]]ssa. Koko maailmassa temppeleitä on 125, joista Pohjoismaissa kolme: [[Kööpenhamina]]ssa, [[Tukholma]]ssa ja Espoossa.{{Lähde}}
 
Suomessa on kaksi [[Vaarna (mormonismi)|vaarnaa]], [[Helsinki|Helsingin]] vaarna, joka perustettiin [[1977]], sekä [[Tampere]]en vaarna, joka perustettiin [[1983]]. Vaarna on kirkon itsenäinen hallinnollinen yksikkö, joka koostuu noin kymmenestä seurakunnasta. Suomalaiset johtavat vaarnoja ilman palkkaa. Suomessa on myös [[Kuopio]]n, [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] ja [[Oulu]]n piirit, mutta piiristä tulee vaarna vasta, kun sillä on noin 1 &nbsp;500 jäsentä.
 
Suomessa tehdään lähetystyötä lähetysjohtajan ja lähetystoimiston johdolla.{{Lähde}} Suomessa toimivat lähetyssaarnaajat ovat lähes kaikki ulkomailta, mutta myös suomalaisia palvelee Suomessa. Lähetyssaarnaajat ovat pääasiassa Yhdysvalloista, mutta heitä on myös muualta maailmasta. Myös nuoret suomalaismiehet ovat ulkomailla lähetyssaarnaajina. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 lähetystyötä tekevää lähetyssaarnaajaa.{{Lähde}}