Versio 2. lokakuuta 2017 kello 22.15 muokkaa CeleGia (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 596 muokkausta p Kh Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 25. elokuuta 2018 kello 04.30 muokkaa kumoa 91.153.98.76 (keskustelu) Korjattu asiavirhe, artikkeli käsittelee haimansiirtoa (haima-munuais-pohjukkaissuolen osa -siirtoa Suomen oloissa), eikä saarekesolusiirtoa, joka on täysin eri hoitomuoto ja menetelmä. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 5: Suomessa ensimmäinen haimansiirto tehtiin [[HYKS\|HYKSissä]] keväällä 2010. Siirto tehtiin tyypin 1 diabetespotilaalle yhdistettynä munuaissiirtoon. Siirron tekivät erikoislääkärit Arno Nordin ja Marko Lempinen, osastonylilääkäri Agneta Ekstrand ja professori emeritus Krister Höckerstedt.<ref>http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,616,617,618,30429,31863</ref> Yleensä turvallisempaa on diabeteksen tavanomainen hoito kuin ~~saarekesolusiirron~~haimansiirron jälkeinen [[immunosuppressio\|immunosuppressiivinen]] hoito.<ref>[http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=648 Diabetes ja lääkäri]</ref> Immunosuppressiivinen hoito paitsi estää [[hyljintä]]ä, myös lisää [[infektio]]- ja [[syöpä]]riskejä. [[Haimasyöpä\|Haimasyövän]] hoidossa elinsiirtoa ei käytetä, koska on hyvin todennäköistä, että pahanlaatuiset solut ovat levinneet. Immunosuppressioon ryhtyminen syöpäpotilaan kohdalla ei myöskään ole järkevää.<ref>[http://www.cancerhelp.org.uk/type/pancreatic-cancer/living/living-with-advanced-pancreatic-cancer Living with advanced pancreatic cancer]</ref>

Ero sivun ”Haimansiirto” versioiden välillä