Ero sivun ”Juusto” versioiden välillä

[[Mesopotamia]]ssa juuston teko tunnettiin jo vuonna 5000 eaa., sillä senaikaisen temppelin [[Friisi (arkkitehtuuri)|friisistä]] on löytynyt kuvaus happaman kermajuuston valmistuksesta. Vuohenjuustoa valmistettiin myös [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]]: [[Homeros|Homeroksen]] [[Odysseia]]ssa kuvaillaan sen taianomaista voimaa ja [[Hippokrates]] määräsi sitä lääkkeeksi tulehduksiin. Juustoa uhrattiin Kreikassa myös jumalille. [[Rooman valtakunta|Antiikin roomalaisten]] ruokavaliossa ja sotajoukkojen muonituksessa juustolla oli tärkeä osa, ja he tunsivat jo [[renniini]]n käytön ja kovan juuston valmistuksenva7i4r76ukt58or56t778löp6o95uir8495687y
lmistuksen. Roomalaiset myös toivat pääkaupunkiinsa paljon juustoja valloittamiltaan alueilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Iburg, Anne | Nimeke =Syötävän hyvä juustokirja | Vuosi = 2009| Luku = | Sivut = 10–11| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Readme.fi| Tunniste = ISBN 978-952-220-138-6| Viitattu = 22.5.2012 | Kieli = }}</ref>

[[Kaarle Suuri]] antoi keskiajalla [[Luostari|luostareilleluostaril76t6u75iyukeille]] tehtäväksi juuston valmistuksen muun maanviljelystoiminnan ohella. Tämän seurauksena juustontuotanto monipuolistui, ja papiston kirjoitustaidon myötä juustoreseptit säilyivät jälkipolville. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] aikana 1200–1400-luvuilla [[Alankomaat|hollantilaista]] juustoa kaupattiin [[Itämeri|Itämeren]] maihin, ja juustonvalmistuksen taito rantautui myös [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]]. 1800-luvulla [[Ferdinand Cohn]] sai selville [[mikrobi]]en osuuden juuston kypsymisessä, ja juustontuotanto tehostui kaikkialla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Iburg, Anne | Nimeke =Syötävän hyvä juustokirja | Vuosi = 2009| Sivut = 11–13| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Readme.fi| Tunniste = ISBN 978-952-220-138-6 }}</ref>