Ero sivun ”Ensihoito” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Porrastettu ensihoitojärjestelmä: Tarkennuksia ensihoitojärjestelmän toimintaan/päivitystä nykypäivään.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 8:
 
Suomessa hoitolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa ensihoitoa tarjotaan [[Porrastettu ensihoitojärjestelmä|neliportaisen ensihoitojärjestelmän]] avulla:
* [[ensivaste]] (alustavaanlähin, hengenpelastavaan ensiapuun kykenevä yksikkö)
* [[Ambulanssi|perustaso]] (potilaan peruselintoiminnoista kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö)
* [[Hoitotason ensihoito|hoitotaso]] (vakavasti sairastuneesta tai loukkaantuneesta potilaasta kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö)
* [[lääkäriyksikkö]] (ensihoitoon ja hätätilapotilaiden hoitoon perehtyneen [[Ensihoitolääkäri|ensihoitolääkärin]] potilaan luokse tuova yksikkö).
Ensivasteyksikkö voidaan hälyttää silloin, kun on todennäköistä, että se tavoittaa hätätilapotilaan varsinaista ensihoitoyksikköä aikaisemmin tai kohteeseen tarvitaan lisäapua. Esim. Kantoapu tai vastaanmukainen lisäapu. Ensivasteyksikkönä voi toimia esimerkiksi ensivastekoulutuksen saaneesta miehistöstä koostuva pelastuslaitoksen yksikkö (esimerkiksi paloauto), kiireetöntä kuljetusta tekevä ensihoitoyksikkö tai lähistöllä sijaiseva poliisipartio. Ensivasteyksikön käytöllä pyritään minimoimaan viive hälytyksen ja potilaan tavoittamisen välillä, koska se on osoittautunut kriittiseksi tekijäksi hätätilapotilaan ennusteessa.
 
Varsinaisia ensihoitoyksiköitä ovat perustason ja hoitotason ambulanssit ja lääkäriyksiköt ja -helikopterit.
 
Perustason ambulanssin henkilöstö koostuu kahdesta ensihoitoon erikoistuneesta lähihoitajasta, perustason ensihoitajasta, lääkintävahtimestarista tai palomies-sairaankuljettajasta. Perustasolla on valmius huolehtia potilaan peruselintoiminnoistaperuselintoimintojen ylläpidoata tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Perustason ensihoitajien toimilupien osalta voi olla suuriakin alueellisia eroja mm. lääkehoidossa.
 
Hoitotason ambulanssin henkilöstö koostuu puolestaan ainakin yhdestä hoitotason tasotestauksen läpäisseestä hoitajasta (usein ensihoitaja (AMK)) ja toisesta vastaavasta tai perustasolla toimimiseen oikeuttavan tutkinnon suorittaneesta henkilöstä. Hoitotasolla on korotettu valmius huolehtia vakavasti sairastuneesta tai loukkaantuneesta potilaasta ja hänen elintoiminnoistaan kohteessa ja kuljetuksen aikana.
 
Lääkäriyksikkö koostuu nimensä mukaisesti ensihoitolääketieteeseen perehtyneestä ensihoitolääkäristä ja kuljettajasta (ja joskus lisäksi ensihoitajasta). Lääkäriyksikön tarkoituksena on tuoda hätätilapotilaiden hoitoon perehtynyt lääkäri potilaan luo. Lääkäriyksikkö voi olla auto tai helikopteri. Lääkäriyksikkö kuljettaa potilaan hoitolaitokseen erittäin harvoin. Sen sijaan kuljetus tapahtuu lähes aina hoitotason ambulanssissa, jossa lääkäri huolehtii potilaasta yhdessä ambulanssin henkilöstön kanssa. Hoitotason ambulanssit ovat viime vuosina yleistyneet. Esimerkiksi Pirkanmaalle ei ole 1.1.2017 lähtien yhtään perustason ambulanssia kiireellisessä ensihoidossa.
 
Suomessa on muutama pelkästään maitse liikkuva lääkäriyksikkö sekä kuusi laajalla alueella helikopterilla operoivaa lääkäriyksikköä, joiden lisäksi Lapissa toimii kaksi ensihoitajilla miehitettyä pelastushelikopteria. Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat joillain alueilla perustason ensihoitoyksiköinä (Helsingin ja Rovaniemen tukikohdat. Asiasta tehty sopimus ainakin Kymen, Lapin ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa.) Lisäksi Rajavartiolaitoksen Turun tukikohdan päivystyskopteri toimii hoitotason ensihoitoyksikkönä.