Ero sivun ”Kaninkola” versioiden välillä

916 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
lähdeviitteet
(lähdeviitteet)
'''Kaninkola''' on halikkolainen kylä, jonka alue on kolmessa erillisessä osassa. Kaninkolan pääalue sijaitsee Kokkilantien ja Kaninkolantien risteyksessä. Toinen suurempi kyläalue tunnetaan Syrjänkulmana ja se sijaitsee [[Halikonlahti|Halikonlahden]] rannalla [[Vartsala]]n pohjoispuolella.<ref name="sarakum">{{Kirjaviite | Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti| Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot| Vuosi = 2005 | Sivu = 63–65| Julkaisija = Turun maakuntamuseo}}</ref>
 
==Historia==
Kaninkola on kuulunut suomalaisen vero-oikeuden piiriin, joten se on perustettu jo viimeistään [[varhaiskeskiaika|varhaiskeskiajalla]]. Ensimmäinen maininta Kaninkolasta on vuodelta [[1352]], jolloin asiakirjojen mukaan kirkko on ottanut haltuun suuren niittyalueen Kaninkolasta. Kyseessä lienee alueen kristillistämistoimi, sillä alueella sijaitsi pakanallinen kalmisto- ja uhripaikka. Niitty palautettiin kaninkolalaisille oikeuden päätöksellä [[1625]], mutta käytännössä omistusoikeudet olivat sekavat vielä pitkään.<ref name="sarakum"/> Kristillistämistoimista saattaa kertoa kylän nimikin. Tutkija Johanna Halosen mukaan nimi Kanikola olisi johdannainen [[kaniikki|kaniikista]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Talvikki Salin | Otsikko = Miksi Suomi on täynnä Katinhäntiä?| Julkaisu = Salon Seudun Sanomat| Ajankohta = 5.8.2018| Vuosikerta = | Numero = 215| Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = }}</ref>
 
Kaninkolan kantatilojen määrä on vaihdellut rajusti. Kylässä oli 1560-luvulla seitsemän kantatilaa, joiden määrä väheni myöhemmin kahteen. Tilat Mäikkä ja Knaapi jaettiin [[isojako|isojaon]] yhteydessä kahtia, jolloin kantatilojen määrä tuplaantui. 1800-luvun kirkonkirjoissa on mainittu vielä uudempia kantatiloja.<ref name="sarakum"/> [[Torppa|Torppia]] kylässä ei ole ollut montakaan, mutta suurin torppa Paavola on muodostanut hetkellisesti oman kylänkin. Kylän vuokratilat ja torpat itsenäistyivät 1920-luvulla.
 
Vartsala ja Syrjänkulma ovat olleet vahvaa punaista aluetta, sillä alueella oli [[saha (teollisuus)|saha]]-, [[meijeri]]- ja [[telakka]]teollisuutta. Syrjänkulmassa sijaitseekin edelleen [[työväentalo]].
 
==Maantiede==
Pääasiassa Kaninkolan maasto on korkeita metsäisiä mäkiä, joiden väliin jää peltoalueita.<ref name="sarakum"/> Syrjänkulman Pirunvuori on Halikon korkeimpia kohtia. Syrjänkulman eteläosa on alavaa aluetta, jonka keskellä sijaitsee kaisilikkoinen vesijättömaan ympäröimä Kaijanlammi. [[Purilanjoki]] sivuaa Syrjänkulmaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6695979.707920438&e=279632.817096229&title=Syrj%C3%A4nkulma&desc=&zoom=8&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | Nimeke = Kansalaisen karttapaikka| Julkaisija = Maanmittauslaitos| Viitattu = 21.8.2018}}</ref> Kaninkolan pääalueella saa alkunsa syvässä uomassa kulkeva Tytynoja, joka toimii rajana Kaninkolan ja [[Immala]]n välillä.
 
Kaninkolan asutus sijaitsee pääalueella Paavolanmäen päällä ja Kokkilantien varressa. Syrjänkulman omakotitaloasutus myötäilee teiden varsia ja on kasvanut yhteen Vartsalan kanssa.<ref name="sarakum"/>
 
==Lähteet==
*Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: ''Halikon kulttuuriympäristö ja arvot''
{{Viitteet}}
 
30 437

muokkausta