Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä

80 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien tai jopa toisten kuntien keskustaajamien kanssa. Suomessa esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Samoin [[Jyväskylä]]n kaupungin keskustaajama ja silloisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] keskustaajama [[Vaajakoski]] kasvoivat yhteen vuonna 1980. Tällaisissa tapauksissa voi seudun tai maakunnan keskuskunnan keskustaajaman sisään jäädä myös saman kaupunkiseudun muiden kuntien hallinnollisia keskuksia. [[Helsingin keskustaajama]]ssa on kaikkiaan kahdeksan, [[Turun keskustaajama]]ssa seitsemän, [[Tampereen keskustaajama]]ssa kuuden, [[Porin keskustaajama]]ssa neljän, [[Forssan keskustaajama]]ssa kolmen sekä [[Kemin keskustaajama|Kemin]], [[Lahden keskustaajama|Lahden]], [[Maarianhaminan keskustaajama|Maarianhaminan]], [[Oulun keskustaajama|Oulun]] ja [[Vaasan keskustaajama|Vaasan]] keskustaajamissa (kuten myös [[Ilmajoki-Kurikka|Ilmajoki-Kurikan]] taajamassa ja [[Kaustisen kirkonkylä]]ssä) kahden kunnan keskukset. Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on [[Pyhäranta|Pyhärannan]] kirkonkylä eli [[Rohdainen (Pyhäranta)|Rohdainen]].
 
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on ''kuntakeskus'', koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama (toisin kuin Ruotsissa, jossa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi taajama). Kuntakeskuksessa sijaitsee [[kunnantalo]], [[terveyskeskus]] ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat [[Ahvenanmaa]]n kunnat sekä Manner-Suomessa [[Luhanka]]) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia [[kylä]] tai jokin muu paikka. Ennen [[vuoden 1865 kunnallisasetus]]ta [[pitäjä]]t vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi [[kirkonkylä]]. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä, esimerkiksi radanvarsikunnissa asemakylä.
 
[[Keskus- ja vaikutusalueteoria|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]] Suomessa etenkin 1970-80-luvuilla tutkittiin hierarkisia keskuverkkoja, joissa eri tasoiset kekukset jaetiin valtakunnan-, valtakunnanosa-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksiin sen mukaan mitä palveluja eli keskustoimintoja kunkin tasoisessa keskuksessa oli. Nämä keskusluokat eivät aina välttämättä täysin vastanneet samanhetkistä kuntajakoa. Näin käsite kuntakeskus saattoi saada saa kaksi merkitystä: 1) Kunnan hallinnollinen keskus tai 2) tietyn palvelutason omaava keskus, joka palvelutasoltaan karkeasti vastasi kunnan keskusta.
25 473

muokkausta