Ero sivun ”Leimaverolaki (Iso-Britannia)” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
==Seuraukset Pohjois-Amerikan siirtokunnissa==
Laki hyväksyttiin [[22. maaliskuuta]] [[1765]]. Se johti Pohjois-Amerikan siirtokunnissa monenlaisiin vastareaktioihin ja mielenosoituksiin.<ref name="kronikka">''Ihmiskunnan kronikka 1739–1860'', s. 600–601. Gummerus 1988.</ref> [[Boston]]issa ensimmäinen Lontoosta lähettetylähetetty leimapaperilähetys poltettiin julkisesti protestina laille. Kaikkiin siirtokuntiin lähetettiin virkamies huolehtimaan leimamerkkien levittämisestä veron perimiseksi, mutta spontaanit väkijoukkojen nousut pakottivat heidät luopumaan tehtävistään. Lain toimeenpanoon tarkoitettua hallintokoneistoa ei missään vaiheessa saatu toimimaan vastarinnan vuoksi. Lisäksi siirtokuntalaiset organisoivat kaikkien englantilaisten tuotteiden ostoboikotin, jolla oli suurin vaikutus, sillä se vahingoitti myös englantilaisten liikemiesten etuja.<ref name="Mykland">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 48. Otava, Helsinki 1985.</ref> Boikotin seurauksena kaupankäynti siirtokunnissa pysähtyi lähes täysin kesän 1765 aikana.<ref name="kronikka" />
 
Siirtokuntalaisia ei ärsyttänyt niinkään leimaveron suuruus, vaan se seikka, että se rikkoi anglosaksisissa maissa yleisesti tunnustettua periaatetta, jonka mukaan vain kansalaisia edustava parlamentti saattoi asettaa heille veroja. He katsoivat näin ollen vain siirtokuntien omilla edustajakokouksilla olevan oikeuden verojen määräämiseen heille, mutta ei Lontoon parlamentilla.<ref name="Mykland" /> Tämä oli ollut myös vallitseva käytäntö jo 150 vuoden ajan.<ref name="brit" /> Leimaveroprotestien aikana monet käyttivät lakimies [[James Otis]]in kuuluisaksi tekemää iskulausetta ”[[Ei verotusta ilman edustusoikeutta]]” (''No taxation without representation'').<ref name="kronikka" /> Kaikkiaan leimaverolain vastustus loi Amerikan siirtokuntiin sellaista poliittista aktiivisuutta ja julkista keskustelua, jolla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisyystaistelun yhteydessä. Kysymys siirtokuntien ja emämaan suhteesta nousi keskustelun aiheeksi ja perustettiin radikaali vastarintajärjestö ”[[Vapauden pojat]]” (''Sons of Liberty'').<ref name="Haikala">Sisko Haikala: ''Vallankumousten aikakausi'', teoksessa ''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 589–590. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.</ref><ref name="Mykland" />
Rekisteröitymätön käyttäjä