Ero sivun ”Syyria” versioiden välillä

|pääkaupunki =[[Damaskos]] (2,566 miljoona as.) <ref name="ciaworldfactbooksyriapeopleandsociaty">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sy.html| Nimeke =Syria: People and Sociaty|Julkaisu= |Julkaisija= [[CIA World Factbook]]| Viitattu =12.12.2012}}</ref>

Syyrian nimi pohjautuu muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten siitä käyttämään nimeen, joka puolestaan saattaa pohjautua babylonian sanaan ''suri''.<ref name="EC"/> Eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista ovat sijainneet Syyriassa. Nykyisen Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa.

Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista.

Neuvostoliiton hajottua maalla on ollut tiivis suhde [[Venäjä]]än. Syyria saa maalta lainoja, aseita ja koulutusta. <ref name=sk/>

[[Tiedosto:Al Assad family.jpg|thumb|left|Assadin perhe 1990-luvun alussa: vasemmalla takarivissä Maher, [[Bašar al-Assad|Bašar]], Basil, Majid ja Bušra. Presidentti [[Hafez al-Assad]] (oikealla istumassa), Anisa Makhlouf (vasemmalla istumassa)]]

CIA:n teki puolisotilaallisen [[vuoden 2008 isku Abu Kamaliin|iskun Abu Kamaliin]] vuonna 2008 ja väitti, että kohteena oli ulkomaisten taistelijoiden verkosto, mutta Syyria piti sitä hyökkäyksenä maan suvereniteettia vastaan.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/7692500.stm Syria condemns 'US village raid'] BBC 2008</ref><ref>[http://www.independent.ie/world-news/middle-east/iraq-turns-on-us-and--condemns-cia-raid-into-syria-1511906.html Iraq turns on US and condemns CIA raid into Syria] Independent.ie 2008 </ref>

Maaliskuussa 2011 Etelä-Syyriassa sijaitsevassa [[Daraa]]n kaupungissa syttyi [[arabikevät|arabikevään]] innoittamia mielenosoituksia.<ref name="bbcsyrciv">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-35806229 | Nimeke = Why is there a war in Syria? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC news | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 12.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Syyrian asevoimat|Armeija]] aloitti mielenosoitusten murskaamisen huhtikuussa 2011.<ref name=sk/> Mielenosoitusten tukahduttaminen ei kuitenkaan onnistunut, vaan levottomuudet levisivät muualle maahan. Hallinnon vastustajat alkoivat muodostaa omia aseellisia ryhmiään ja hyökätä turvallisuusjoukkoja vastaan ja tilanne kiihtyi nopeasti [[Syyrian sisällissota|sisällissodaksi]]. Sotaan on sotkeutunut myös useita ulkopuolisia tahoja. [[Venäjä]], [[Libanon]]in [[Hizbollah]] ja [[Iran]] ovat tukeneet Bašar al-Assadin hallintoa, kun taas hallinonhallinnon vastaiset kapinallisryhmät ovat saaneet tukea muun muassa Yhdysvalloilta, Ranskalta ja Britanniasta, sekä Turkista ja Saudi-Arabiasta. [[Israel]] on tehnyt Syyriaan ilmaiskuja, joita on tähdätty etenkin Irania ja Hizbollahia vastaan. Sekasorrosta ovat hyötyneet [[jihadismi|jihadistiryhmät]] kuten [[al-Qaida]] ja [[Isis (järjestö)|Isis]]. Sodan kuluessa Assadin hallinto on saanut takaisin suuria osia sen kapinallisille aluksi menettämistä alueista. Kapinallisten suurin tukikohta on [[Idlibin maakunta]]. [[Kurdit|Kurdien]] [[Syyrian demokraattiset voimat]] eli SDF hallitsee puolestaan alueita [[Eufrat]]ista itään.<ref name="bbcsyrciv" />

[[Syrian Observatory for Human Rights]] eli SOHR arvoi maaliskuussa 2018 sodan aikana kuolleen yli 350&nbsp;000 henkilöä.<ref name="bbcsyrciv" /> [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n [[Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö|pakolaisjärjestö]] eli UNHCR arvioi huhtikuussa 2018 maassa olevan 6,6 miljoonaa pakolaista maan rajojen sisällä, sekä 5,6 miljoonaa pakolaista ulkomailla. Suurin yksittäinen pakomaa syyrialaisille oli Turkki, jossa oli noin 3,3 miljoonaa syyrialaista pakolaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unhcr.org/syria-emergency.html | Nimeke = Syria emergency | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UNHCR | Viitattu = 12.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Marraskuun lopussa 2011 [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] tuomitsi Syyrian hallituksen toimet rikoksina ihmisyyttä vastaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/12/arabiliiton_tarkkailijat_matkasivat_kuohuvaan_syyriaan_3125559.html Arabiliiton tarkkailijat matkasivat kuohuvaan Syyriaan] Yle uutiset ulkomaat 22.12.2011</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/12/arabiliiton_tarkkailijat_saapuivat_syyriaan_3129966.html Arabiliiton tarkkailijat saapuivat Syyriaan] Yle uutiset ulkomaat 27.12.2011</ref> [[Kansainvälinen rikostuomioistuin]] ICC on kerännyt jatkuvasti kasvavaa todistusaineistoa al-Assadin syyllisyydestä [[kansanmurha]]an.<ref name=sk/> Myös kemiallisten aseiden ilmeinen käyttö vahvistaa aineistoa.<ref name=sk/> Syyria lupasi kesken sodan luopua kemiallisista aseistaan.<ref name=sk>{{Lehtiviite | Tekijä = Merikallio, Katri | Otsikko = Minä, Bashar al-Assad – näin silmälääkäristä kasvoi Syyrian diktaattori | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 12.9.2013 | Vuosikerta = | Numero = 36/2013 | Sivut = 12-13 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otavamedia | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/infografiikka/infografiikka-mina-bashar-al-assad-nain-silmalaakarista-kasvoi-syyrian-diktaattori/ | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.12.2016 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

Syyrialla on maailman mittakaavassa melko vaatimattomat öljy- ja maakaasuvarat, mutta maan sijainti Välimeren itäpäässä on vahvistanut niiden merkitystä. Vuonna 2010 sen öljyvarat arvioitiin 2,5 miljardiksi barreliksi ja maakaasuvarat 8,5 biljoonaksi kuutiojalaksi. Maassa on hyvä, kotimainen öljyputkiverkosto, joka johtaa kolmeen öljysatamaan Välimerellä. Irakin kanssa käydään neuvotteluja putkien jatkamisesta sen öljyalueille. Kaasua on tuotu Egyptistä Arabian kaasuputkea pitkin vuodesta 2008. Myös Turkin kanssa on tehty sopimus kaasun tuonnista. Neuvottelut Irakin ja Iranin kanssa ovat käynnissä.<ref>[http://web.archive.org/web/20121114101148/http://www.eia.doe.gov/cabs/Syria/pdf.pdf Syria Energy Data, Statistics and Analysis - Oil, Gas, Electricity, Coal] EIA June 2010 {{en}}</ref>

Vuoden 2004 väestönlaskennan mukaan Syyrian väkiluku oli 17,920 miljoonaa.<ref name="Syria-2004-Census"/> Vuoden 2011 alussa, ennen Syyrian sisällissotaa, Syyrian väkiluku oli maan siviiliasioiden kirjanpidon mukaan jo 24,504 miljoonaa. Virallisen arvion mukaan jo saman vuoden aikana Syyrian väkiluku olisi pienentynyt yli kolmella miljoonalla, sillä joulukuussa 2011 Syyrian tilastokeskuksen arvio väkiluvuksi oli enää 21,377 miljoonaa.<ref name="Syria-2011-pop"/> YK arvoi Syyrian väkiluvun olevan vuonna 2017 noin 18,270 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://esa.un.org/unpd/wpp/publications/Files/WPP2017_KeyFindings.pdf | Nimeke = World Population Prospects: The 2017 Revision | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 21 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = United Nations, Department of Economic and Social Affairs | Viitattu = 4.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Syyrian virallinen ja käytetyin kieli on [[arabian kieli|arabia]], jota puhuu äidinkielenään arviolta 85&nbsp;% maan väestöstä. Maan pohjoisosaan keskittynyt kurdiväestö muodostaa 9&nbsp;% maan väestöstä ja puhuu valtaosin [[kurdin kieli|kurdia]]. Syyrian pienet [[Syyrian armenialaiset|armenialais]]- ja [[Syyrian turkmeenit|turkmeenivähemmistöt]] puhuvat myös omia kieliään. Lisäksi noin 200&nbsp;000 henkilöä, etupäässä [[assyrialaiskristityt|assyrialaiskristittyjä]], puhuu yhä [[aramean kieli|arameaa]] (vuoden 1998 julkaisun mukaan).<ref>Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, seemiläisiä kieliä käsittelevä luku, Gaudeamus 1998, ISBN 951-662-734-X</ref>

Uskonnoltaan syyrialaisten enemmistö on [[islam|muslimeja]]. Sunnit muodostivat vuoden 2010 arvion mukaan 68,4&nbsp;% Syyrian väestöstä. Toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä olivat [[alaviitit]], joita oli noin 11,3&nbsp;% maan väestöstä. [[Kristinusko|Kristityt]] muodostivat 11,2&nbsp;% maan vestöstä ja jakautuivat suurimmaksi osaksi [[Orientaaliortodoksiset kirkot|orientaaliortodoksisiin]] ja [[Idän katoliset kirkot|idän katolilaisiin kirkkoihin]]. Pienempiä uskonnollisia ryhmiä olivat [[druusit]] (3,2&nbsp;%), [[ismailiitit]] (2,1&nbsp;%), [[nusairit]] (1,3&nbsp;%), [[kaksitoistašiialaisuus|kaksitoistašiialaiset]] (1,1&nbsp;%), [[alevit]] (0,7&nbsp;%) ja [[jesidit]] (0,2&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gulf2000.columbia.edu/images/maps/Syria_Religion_Detailed_lg.png | Nimeke = Syria Religious Composition in 2010 (detailed) | Tekijä = Michael Izady | Tiedostomuoto = png | Selite = | Julkaisu = The Gulf/2000 Project | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Columbia University | Viitattu = 14.8.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Aiemmin monituhatpäinen [[Syyrian juutalaiset|Syyrian juutalaisväestö]] on supistunut viime vuosikymmeninä nopeasti maastamuuton seurauksena, ja vuonna 2003 Syyriassa asui enää alle sata juutalaista, heistä valtaosa vanhuksia.<ref>[http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/anti-semitism/syrianjews.html The Jews in Syria] Jewish Virtual Library</ref>

Syyrian etnisten ja uskonnollisten ryhmien väestösuhteet ovat muuttuneet maan sisällissodan takia. Syyriasta sotaa pakoon lähteneistä suuri osa on sunnalaisia arabeja ja vuonna 2018 he muodostavatkin ehkä enää vain puolet maahan jääneestä väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gulf2000.columbia.edu/images/maps/Syria_Ethnic_Shift_2010-2018_lg.png | Nimeke = Syria Ethnic Shift, 2010-2018 | Tekijä = Michael Izady | Tiedostomuoto = png | Selite = | Julkaisu = The Gulf/2000 Project= | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Columbia University | Viitattu = 4.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Kesäkuussa 2018 YK:n pakolaisjärjestö [[UNHCR]] raportoi ulkomailla olleiden, rekisteröityneiden syyrialaispakolaisten määräksi 5,624 miljoonaa. Pakolaisten valtaenemmistö oli Syyrian lähimaissa: [[Turkki|Turkissa]] (3,562 miljoonaa), [[Libanon]]issa (0,982 milj.), [[Jordania]]ssa (0,666 milj.), [[Irak]]issa (0,250 milj.) ja [[Egypti]]ssä (0,129 milj.).<ref name="UNHCR-SY-10-2015"/> Läheskään kaikki ulkomaille muuttaneista noin yhdeksästä miljoonasta syyrialaisesta eivät kuitenkaan ole rekisteröityneet pakolaisiksi. Uutisissa on raportoitu esimerkiksi Jordanian yhteensä noin 1,3 miljoonasta syyrialaista pakolaista.<ref name="yle-17.10.2015"/> Saudi-Arabia on puolestaan kertonut ottaneensa vastaan 2,5 miljoonaa paennutta syyrialaista, mutta tulijoita ei rekisteröidä, eikä kohdella pakolaisina tai sijoiteta pakolaisleireille "heidän ihmisarvonsa ja turvallisuutensa vuoksi". <ref name="ibtimes.co.uk-13.10.2015"/><ref name="huffingtonpost-10-2015"/> Toisaalta on syytä todeta, etteivät Syyrian naapurina tai Persianlahden arabimaista useat (kuten Jordania, [[Kuwait]], [[Saudi-Arabia]], [[Yhdistyneet arabiemiraatit]], [[Bahrain]], [[Oman]]) ole allekirjoittaneet kansainvälistä vuoden 1951 pakolaissopimusta.<ref name="RefugeeConv-1951"/> Pakolaissopimus tyypillisesti turvaisi maahantulleille pakolaisille mahdollisuuden vastaanottajamaan kansalaisuuteen jonkun määräajan kuluessa ja kieltäisi pakolaisten palauttamisen turvattomiin oloihin. Ilman pakolaisasemaa, viisumia tai kansalaisuutta, esimerkiksi Saudi-Arabiaan tulijoita voidaan paikallisen lainsäädännön nojalla estää vaihtamasta työpaikkaa toiseen.<ref name="huffingtonpost-10-2015"/>

*{{Kirjaviite | Tekijä =Terry Carter, Lara Dunston, Amelia Thomas | Nimeke = Syria and Lebanon| Vuosi = 2008 | Julkaisija = Lonely Planet | Tunniste = ISBN 9781741046090 }}