Ero sivun ”Ihmiskauppa” versioiden välillä

[[Tiedosto:WorldTraffick.PNG|thumb|300px|right|Kuvassa ihmiskaupan lähtömaat on kuvattu punaisella ja päämäärämaat sinisellä. Lähde: YK:n raportti 2006 http://www.unodc.org/pdf/traffickinginpersons_report_2006-04.pdf]]

'''Ihmiskauppa''' on [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] mukaan toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista ([[ihmissalakuljetus]]ta), johon liittyy uhkaamista, pakottamista, [[orjuus|orjuuttamista]] tai harhaanjohtamista. Ihmiskauppa on järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpia muotoja ase- ja huumekaupan, internetrikollisuuden, piraattituotteiden ja lääkeväärennösten jälkeen. Se on myös räikeimpiä ihmisoikeusrikkomuksia.<ref name="HS82008">Mielipide Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM: Ihmiskauppaa on torjuttava uusin menetelmin, Helsingin Sanomat 26.8.2008 C4</ref>

Ihmiskauppa liittyy laittoman työvoiman saantiin, jota ilman kauppojen halvat vihannekset ja tekstiilit pitäisi tuottaa Euroopan ulkopuolella. Varsinkin halpatyövoimana ilman oleskelulupaa maassa olevat siirtolaiset ovat joustava työvoimareservi, jolla ei ole oikeuksia, oli kysymyksessä työturvallisuus, työajat tai palkat. Heidän avullaan voidaan kilpailla hinnoilla niin maataloudessa kuin hikipajoissa <ref>http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/130 Bruun Otto Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen</ref>.

Ihmiskauppa lisättiin [[Suomen rikoslaki|Suomen rikoslakiin]] kesällä 2004. Ihmiskaupasta voidaan tuomita 4 kuukauden - 6 vuoden vankeuteen ja törkeästä ihmiskaupasta 2-10 vuoden vankeuteen.

Vuonna 2007 Suomessa raportoitiin olevan vain viisi ihmiskaupan uhria ja vuonna 2013 määrä oli noussut 56:een.<ref name=":0">{{Verkkoviite|nimeke = Ihmiskaupan uhrien määrä jatkaa kasvua myös Suomessa|osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/710310/Ihmiskaupan+uhrien+maara+jatkaa+kasvua+myos+Suomessa|julkaisu = ts.fi|viitattu = 2016-02-10|kieli = fi-FI}}</ref> Havaittujen tapausten määrä on kasvussa, mikä johtunee siitä, että poliisi on alkanut pa­nos­taa ih­mis­kau­pan pal­jas­ta­mi­seen.<ref name=":1" /> Vuonna 2014 tuli ilmi 209 ihmiskaupan uhria. Heistä 118 oli naisia ja 13 lapsia. 113 heistä oli tehnyt pakkotyötä ja 81 oli seksuaalisen hyväksikäytön uhreja.

Vuonna 2006 käyttöön otettu auttamisjärjestelmä tarjoaa uhreille apua ja suojelua.<ref name=":2">{{Verkkoviite|nimeke = Uskaltaako ihmiskaupan uhri hakea apua? - Ihmisoikeusliitto|osoite = http://ihmisoikeusliitto.fi/uskaltaako-ihmiskaupan-uhri-hakea-apua/|julkaisu = Ihmisoikeusliitto|viitattu = 2016-02-10|kieli = fi-FI}}</ref> Uhrin luvataan saavan apua, vaikka hän olisi laittomasti maassa, hänellä ei olisi henkilöllisyyspapereita tai passia tai hän osaisi vain äidinkieltään. Mu­kaan on hy­väk­syt­ty myös ih­mi­siä, joi­den koh­dal­la on ky­sy­mys ih­mis­kau­pan kal­tai­sis­ta ri­kok­sis­ta, ku­ten tör­keäs­tä [[Paritus|pa­ri­tuk­ses­ta]], kis­kon­nan­ta­pai­ses­ta [[Työsyrjintä|työ­syr­jin­näs­tä]] ja tör­keäs­tä lait­to­man maa­han­tu­lon jär­jes­tä­mi­ses­tä.<ref name=":1" /> Ihmiskaupan uhrien auttaminen voi sisältää majoituksen, sosiaali- ja terveyspalveluita, oikeudellista neuvontaa ja avustamista, turvallisuusjärjestelyitä ja muita uhrin tarvitsemia tukitoimia, kuten kriisiapua. Auttamisjärjestelmään päästäkseen riittää pelkkä epäilys ihmiskaupan uhriksi joutumisesta.<ref name=":3">{{Verkkoviite|nimeke = Ihmiskaupan uhrien auttaminen - Maahanmuuttovirasto|osoite = http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanoton_palvelut/ihmiskaupan_uhrien_auttaminen|julkaisu = www.migri.fi|viitattu = 2016-02-10}}</ref> Uh­ri on aut­ta­mis­jär­jes­tel­mäs­sä ta­val­li­ses­ti pa­rin vuo­den ajan, sillä oi­keusp­ro­ses­sit ovat pit­kiä. Ih­mis­kau­pan uh­rit voi­vat saa­da vä­liai­kai­sen oles­ke­lu­lu­van oi­keusp­ro­ses­sin ajak­si.<ref name=":1" /> Järjestelmästä vastaa valtion ylläpitämä [[Joutsenon vastaanottokeskus]]. <ref name=":3">{{Verkkoviite|nimeke = Ihmiskaupan uhrien auttaminen - Maahanmuuttovirasto|osoite = http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanoton_palvelut/ihmiskaupan_uhrien_auttaminen|julkaisu = www.migri.fi|viitattu = 2016-02-10}}</ref>

Vuonna 2015 järjestelmään tulleista noin 50 asiakkaasta 71 prosenttia oli naisia, ja yleisimmät kotimaat olivat [[Nigeria]], Suomi ja [[Ukraina]]. Lähes puolet oli joutunut työperäisen ihmiskaupan kohteeksi. Jokunen ihminen oli joutunut [[Pakkoavioliitto|pakkoavioliiton]] uhriksi. Niissä tapauksissa sopimus oli tehty kotimaassa ja uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään aiempaa enemmän asiakkaita {{!}} maailma.net|osoite = http://maailma.net/artikkelit/ihmiskaupan_uhrien_auttamisjarjestelmaan_viime_vuotta_enemman_asiakkaita|julkaisu = maailma.net|viitattu = 2016-02-10}}</ref>

Vuonna 2015 hallitus antoi lain, jonka tarkoitus oli selkeyttää auttamisjärjestelmää päivittämällä ihmiskaupan uhrien auttamiskäytännöt ja niiden edellytykset ulkomaalaislakiin ja lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Uutiset - Sisäministeriö|osoite = http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/ihmiskaupan_uhrien_auttamisjarjestelmaa_kehitetaan_56940|julkaisu = www.intermin.fi|viitattu = 2016-02-10}}</ref> Lakiin sisältyi myös toipumisajan laajentaminen kaikkia uhreja koskevaksi, ei vain laittomasti maassa olevia. Uhreilla on oikeus 30 vuorokauden toipumisaikaan, jolloin esitutkintaviranomainen tai syyttäjä ei vielä ota heihin yhteyttä ihmiskaupparikoksen selvittämiseksi. Olosuhteiden edellyttäessä aikaa voidaan jatkaa enintään 60 vuorokaudella. Toipumisaika keskeytetään, jos uhri päätetään poistaa auttamisjärjestelmästä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki kansainvälistä suojelua hakevan&#x2026; 388/2015|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150388#Pidp3330096|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2016-02-10|kieli = fi}}</ref>

Vuonna 2014 95 prosenttillaprosentilla maailman maista on ihmiskaupan kriminalisoiva lainsäädäntö. Kehitys on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2003 ihmiskaupan kieltävä lainsäädäntö oli vain 42 prosentilla maailman maista. <ref name=":0" />

Kolme suurinta ihmiskaupan kohdealuetta ovat [[Lähi-itä|Lähi-idän]] rikkaat maat, [[Pohjois-Amerikka]] ja [[Länsi-Eurooppa|läntinen Eurooppa]]. Näille alueille virtaavat ihmiskaupan uhrit ovat pääosin kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]], [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisesta Afrikasta]], [[Kaakkois-Aasia|Etelä]]- ja [[Itä-Aasia|Kaukoidästä]] sekä [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]]. Kuitenkin yli kolmasosa, eli 34 prosenttia ihmiskaupasta tapahtuu valtioiden sisällä. Kaikista ihmiskaupan uhreista merkittävä osa on kotoisin Kaukoidästä. <ref name=":0" />

Vielä vuonna 2003 vain yhdeksällä maalla oli ihmiskaupan kieltävä lainsäädäntö, nykyisin se on 39 maalla.<ref name=":0" /> YK:n huume- ja rikosviraston [[UNODC]]:n vuonna 2010 julkistaman raportin mukaan rikollisryhmät saavat Euroopassa ihmiskaupalla taloudellista hyötyä 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Myös [[Kesäolympialaiset 2012|Lontoon olympialaisissa vuonna 2012]] esitettiin vastaavia väitteitä ja puhdistustoimissa pidätettiin ja karkotettiin seksityöntekijöitä satunnaisesti. Vihreän puolueen puheenjohtaja Jenny Jones vaati vainon lopettamista: "Lontoon seksityöntekijät tarvitsevat suojelua eivätkä vainoa." <ref>[http://www.guardian.co.uk/society/2012/jun/09/olympics-crackdown-on-sex-trade Olympics crackdown on sex trade condemned by Stop the Arrests], The Observer, Saturday 9 June 2012, The Guardian</ref><ref>[http://www.pro-tukipiste.fi/ajankohtainen/article/iom-ihmiskauppa-ei-lisaeaentynyt-jalkapallon-em-kisojen-aikaan/ IOM: Ihmiskauppa ei lisääntynyt jalkapallon EM-kisojen aikaan], PRO-tukipiste, 25.09.2012</ref>