Ero sivun ”Suomen sisällissota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 194.137.151.12 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
Rivi 352:
Menestyksellisen suomalais-saksalaisen hyökkäyksen paineen alla [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskunta]] siirtyi Helsingistä 8. huhtikuuta Viipuriin, ja eräitä valtuuskunnan jäseniä (esimerkiksi [[Edvard Gylling]]) lukuun ottamatta sieltä edelleen Pietariin 25. huhtikuuta 1918. Johtajien pako herätti punaisten joukossa voimakasta katkeruutta. Satakunnasta ja Hämeestä kohti Pietaria taistellen vaeltaneet pitkät punapakolaisten karavaanit antautuivat Lahden ja Kosken (Hl.) välisellä alueella 1.–2. toukokuuta. Punaisten viimeiset, [[Kymenlaakso]]ssa sijainneet vastarintapesäkkeet luopuivat taistelusta 5. toukokuuta 1918. Sisällissota päättyi venäläisten sotilaiden vetäydyttyä 14. toukokuuta Karjalannnaksella [[Inon linnoitus|Inon linnoituksesta]] ja suomalaisten valkoisten miehittäessä sen tuhotut tykkiasemat 15. toukokuuta. Alun perin sodanvastaisen ajattelun omaksunut suomalainen työväenliike oli kärsinyt tappion sisällissodassa. Valkoiset sulkivat punakaartilaiset vankileireille.
Vaasan senaatti palasi Pohjanmaalta Helsinkiin 2. toukokuuta 1918. Pääkaupungissa sitä eivät kuitenkaan vastaanottaneet Suomen Valkoisen armeijan osastot vaan keisarillisen [[Saksan Itämeren divisioona]]n kunniakomppania soittokuntineen, ja Suomen ”todelliseksi valtionhoitajaksi” kutsuttu kenraalimajuri [[Rüdiger von der Goltz]]. Valkoinen kenraali Mannerheim järjesti armeijansa kunniaksi suuren voiton[[paraati]]n Helsingissä 16. toukokuuta 1918, saksalaisjoukoista huolimatta.
===Puuttumaton rauhansopimus=== Monille sodille tyypillisiä virallisia [[aselepo]]- ja [[rauhanneuvottelu]]ja ei käyty eikä virallisia sopimuksia Suomen sisällissodan lopettamiseksi koskaan allekirjoitettu.<ref>Upton 1980 ja 1981, Keränen 1992, Kolbe & Nyström 2008 s. 111–174</ref> ==Sodanjälkeiset tapahtumat==
| |||