Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viime vuosisadan > 1900-luvun
Rivi 146:
1500-luvun teknisiä ajatuksia kehittivät [[William Gilbert]] (1540–1603) edistämällä [[magnetismi]]n tuntemusta ja [[Georgius Agricola]] (1494–1555), joka julkaisi [[Kaivannaistoiminta|kaivostoimintaa]] käsittelevän kirjan ''[[De re metallica]]''. Koneiden rakentajat alkoivat olla valmiita ottamaan vastaan kokeista saatuja tuloksia, koska todellisuuteen perustuvan tietämyksen havaittiin voivan olla taloudellisesti tuottoisaa. Esimerkkinä on suuri innostus höyryyn, joka johti [[Thomas Savery]]n 1698 kehittämään [[höyrykone]]eseen.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Salmi: Tieteellisistä oivalluksista "teolliseen vallankumoukseen", s. 133–135.</ref>
 
Kokeellisessa tieteessä tekniikka ja tiede yhtyvät. Esimerkiksi ensin kehitettiin havainnointitekniikka eli [[kaukoputki]], jota [[Galileo Galilei]] (1564–1642) vielä paransi, ennen kuin hän pystyi tekemään kuuluisat löytönsä planeettojen kuista. Monen uuden tieteellisen löydön taustalla oli tekniikan kehitys. Heilurikellot[[Heilurikello]]t olivat tarkempia, mikä auttoi nopeuden ja kiihtyvyyden mittaamista. [[Giambattista della Porta]]n (1536–1605), [[Evangelista Torricelli]]n (1608–1647) ja [[Otto von Guericke]]n (1602–1686) [[ilmanpaine]]en ja [[tyhjiötekniikka|tyhjiön]] mittauskokeissa tarvittiin toimivia ilmapumppuja ja tiiviitä kammioita. Kirkon kanssa kirjoituksistaan ristiriitaan joutunut Galileo oli ensimmäinen, joka yritti soveltaa tiedettä tekniikan kehittämisen apuna alkamalla soveltamaan [[mekaniikka|mekaniikassa]] matematiikkaa kappaleiden käyttäytymisen ennustamiseksi. Galileo pyrki ymmärtämään tutkimansa ilmiöt, mikä oli tärkeä askel teknisten tieteiden suuntaan.<ref name="ReferenceA"/><ref>Mahajan, s. 45.</ref>
 
[[Matematiikan historia]]ssa 1700-luvulla alkoi nopea kehitys. [[Fysiikka|Fysiikan]] ja teknologian matemaattisen pohjan loivat [[Joseph Lagrange]] (1736–1813), [[Pierre-Simon Laplace]] (1749–1827) ja [[Joseph Fourier]] (1768–1830). [[Mikroskooppi]] keksintönä edisti biotieteiden kehittymistä. [[Kemia]] oli tieteenä jäänyt Aristoteleen ja [[alkemia|alkemistien]] käsitykseen, jossa maa, ilma, tuli ja vesi olivat peruselementtejä. 1770-luvun tienoilla kemiassa alkoi sen historian suurin mullistus. Muutamassa kymmenessä vuodessa käsitys [[alkuaine]]ista muuttui. [[Flogiston-teoria]]n sijaan kemistit alkoivat kannattaa [[happi|happeen]] perustuvaa palamisteoriaa. Muutos johtui paljolti yhden ihmisen, [[Antoine Lavoisier|Lavoisier’n]] työstä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Tieteistä suurin | Selite = Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 1992 | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = ISBN 951-884-346-5 | Sivu = 100 }}</ref> Kemian teknisessä hyödyntämisessä myös [[Amedeo Avogadro]]n tuotanto oli tärkeää. Tieteestä tuli teknologialle käyttökelpoinen apuväline sen jälkeen, kun [[Sadi Carnot]] (1796–1832) kehitti [[termodynamiikka|termodynamiikan]] ja [[James Clerk Maxwell]] julkaisi sähköä ja magnetismia suhdetta käsittelevät ajatuksensa.<ref>Adams, s. 30 .</ref>