Ero sivun ”Haapakiitäjä” versioiden välillä

Haapakiitäjä muistuttaa hyvin paljon läheistä [[poppelikiitäjä]]ä (''Laothoe populi''), sekä värityksen että erikoisen lepoasentonsa suhteen, mutta sillä ei ole poppelikiitäjälle tyypillisiä punertavia takasiipien tyvitäpliä. Siipien pääväri on rusehtavan harmaa ja niiden kärkiväli vaihtelee koiraalla 70&ndash;87 mm ja naaralla 79&ndash;96 mm välillä. Siipien reuna on vähemmän mutkitteleva kuin poppelikiitäjällä eivätkä siipien tummat poikkijuovatkaan ole erityisen mutkaisia. Etusiiven siipisuonet erottuvat siiven keskiosassa vaaleina ja diskaalitäplä puuttuu kokonaan. Sukupuolet ovat lähes poikkeuksetta samanvärisiä.<ref name="NN">Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 176&ndash;177</ref><ref name="R">Rougeot & Viette. Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi 1983 ISBN 9789513055851</ref><ref name="T">http://tpittaway.tripod.com/sphinx/l_amu.htm</ref>

 

 

== Levinneisyys ja lentoaika ==

 

== Elintavat ja lentoaika ==

Haapakiitäjä on melko harvinainen ja elinympäristönsä suhteen vaatelias tuttavuus ja sitä tavataan lähes ainoastaan [[haapa|haapoja]] kasvavalla alueella, usein lähellä vesialueen rantaa. Laji lähtee lentoon vasta myöhään yöllä, harvoin ennen puoltayötä. Aikuisen perhosen suuosat ovat surkastuneet eikä se nauti ravintoa, mutta saattaa juoda vettä lentäessään matalalla vedenpinnan yläpuolella. Koiraat lentävät valolle, naaraat hyvin harvoin. Perhonen lentää pääasiassa latvustoissa, mikä vaikeuttaa yksilöiden havaitsemista. Kullakin elinpaikalla kaikki perhoset alottavat lentonsa noin viikon sisällä toisistaan ja yksittäinen perhonen elää kuudesta kymmeneen vuorokautta. Tämän seurauksena lentoaika on kullakin esiintymispaikalla varsin lyhyt.<ref name="NN"/><ref name="T"/>

 

 

== Ravintokasvi ==

 

== Aiheesta muualla ==

 

[[Luokka:Kiitäjät]]