Ero sivun ”Francisco Vásquez de Coronado” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tpi22 (keskustelu | muokkaukset)
kuva
Tpi22 (keskustelu | muokkaukset)
lähde
Rivi 1:
[[Tiedosto:Pabellón Consistorial medallón 01 Francisco Vázquez Coronado.JPG|pienoiskuva|Francisco Vázquez Coronadon rintakuva [[Plaza Mayor (Salamanca)|Plaza Mayorilla]], [[Salamanca|Salamancassa]].]]
'''Francisco Vásquez de Coronado''' (1510–1554) oli [[espanjalainen]] [[tutkimusmatkailija]], jonka tunnetuin saavutus oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] lounaisten osien, muun muassa [[Grand Canyon]]in löytäminen ensimmäisenä eurooppalaisena.<ref name="Coronado">[http://library.thinkquest.org/J002678F/coronado.htm Coronado] Viitattu 10.8.2010.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.history.com/topics/exploration/francisco-vazquez-de-coronado|nimeke=Francisco Vázquez de Coronado - Exploration - HISTORY.com|julkaisu=HISTORY.com|viitattu=2018-08-14}}</ref>
 
Coronado ja hänen lähes tuhat miestään purjehtivat [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelle]] vuonna 1540 tarkoituksenaan etsiä käsiinsä tarunomaiset ”seitsemän kultaista kaupunkia”.<ref name="Vasquez">[http://www.lsjunction.com/people/coronado.htm Francisco Vasquez de Coronado] Viitattu 10.8.2010.</ref> Matkan rasitukset osoittautuivat odotettua suuremmiksi. Orjina tuotuja mustia pakeni, samoin osa oppaina toimineista intiaaneista. Myös monet espanjalaiset kyllästyivät matkantekoon ja palasivat takaisin lähtöpaikalleen nykyiseen [[Meksiko]]on. Coronado jatkoi pienemmän joukon kanssa aarteiden etsimistä.<ref name="Vasquez" /> He löysivät useita 200–400 asukkaan [[pueblo-kulttuuri|pueblo-kyliä]], näiden joukossa [[zuni]]-intiaanien asuttama ''Cibola'', jonka piti olla yksi seitsemästä kultaisesta kaupungista.<ref name="Henriksson 25">Henriksson, s. 25.</ref> Rikkaudet jäivät kuitenkin löytymättä ja kun toinenkin tarujen kaupunki ''Quivira'' osoittautui ruohokattoisten majojen muodostamaksi köyhäksi kyläksi, espanjalaiset lopettivat aarteiden etsimisen ja purjehtivat vuonna 1542 takaisin kotimaahansa. <ref name="Henriksson">Henriksson, s. 26.</ref>
 
==Lähteet==