Ero sivun ”Helsingin Sanomat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Mmkjhv) ja palautettiin versio 17230336, jonka on tehnyt Pahkiqaz: roskaa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
{{Lehti
| nimi = Helsingin Sanomat
| logo = Helsingin Sanomat wordmark.svg
| lyhenne = HS
| lehtityyppi = [[sanomalehti]]
Rivi 38:
 
===Itsenäisyyden alku===
Lehti oli ensimmäisinä vuosikymmeninään suomenkielinen [[liberalismi]]n lippulaiva. Se oli 1904–1918 [[Nuorsuomalainen puolue|Nuorsuomalaisen puolueen]] ja 1918–1932 [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] pää-äänenkannattaja. Lehteen kirjoitti aktiivisesti useita tunnettuja Edistyspuolueen poliitikkoja, kuten [[K. J. Ståhlberg]], [[Rudolf Holsti]] ja [[Heikki Ritavuori]].
 
Eero Erkon kuoltua vuonna 1927 hänen pojastaan [[Eljas Erkko|Eljas Erkosta]] tuli sekä ''Helsingin Sanomien'' päätoimittaja että Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja. Eljas Erkon aikana ''Helsingin Sanomat'' julistautui puolueettomaksi lehdeksi 1932, joskin sen linja säilyi lähellä Edistyspuoluetta aina puolueen hajoamiseen vuonna 1951 saakka.{{Lähde}}
 
===''Ilta-Sanomain'' perustaminen===
Helmikuussa 1932, [[Mäntsälän kapina]]n sytyttyä, lehdelle luotiin nopeasti oma iltapainos [[Ilta-Sanomat|''Ilta-Sanomat'']]. Erkko arvioi kapinan olevan niin suuri ja tärkeä uutinen, että vanhanaikaiset kaupungilla kiertävät sähkösanomat eivät riittäisi sen raportoimiseen. Kapinauutisoinnissaan lehti esiintyi laillisuusrintaman ja hallituksen tukijana. ''Ilta-Sanomat'' ilmestyi ''Helsingin Sanomien'' iltapainoksena vuoteen 1949, jolloin se irtautui omaksi lehdekseen. Eljas Erkko luopui päätoimittajuudesta 1938 noustessaan [[Cajanderin III hallitus|Cajanderin hallituksen]] ulkoministeriksi, ja uudeksi päätoimittajaksi valittiin ulkomaantoimittaja [[Yrjö Niiniluoto]].
 
===Sotienjälkeinen aika===
[[File:Helsingin-Sanomat-1965.jpg|thumb|right|''Helsingin Sanomain'' toimitustiloja Ludviginkadulla vuonna 1965.]]
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeiset vuosikymmenet olivat ''Helsingin Sanomille'' pitkän kasvun aikaa. Vuonna 1954 siitä tuli Pohjoismaiden suurin tilauslehti yli 236 000 kappaleen arkilevikillä ja lähes 260 000 kappaleen sunnuntailevikillä. Lehteä yli kaksi vuosikymmentä johtaneen Yrjö Niiniluodon kuoltua 1961 päätoimitus uudistettiin: entisen yhden päätoimittajan tilalle tulivat vastaava päätoimittaja sekä yhdestä kolmeen alempaa päätoimittajaa. Vuonna 1967 Sanomain ammattikoulun yhteyteen perustettiin oma toimittajakoulu. Lehteä painettiin toimituksen vieressä Ludviginkadulla vuoteen 1977 asti. Tuolloin painatus koki teknisen vallankumouksen, kun [[Sanomala]]n painolaitos vihittiin käyttöön Vantaan [[Martinlaakso]]ssa. Lehden sivut siirrettiin Ludviginkadulta Sanomalaan sähköisesti radiolinkin kautta.
 
===Suuruuden vuodet===
Rivi 61:
Sunnuntain 8. lokakuuta 2006 pääkirjoituksessa päätoimittaja [[Janne Virkkunen]] ilmoitti lehden tukevan Suomen [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]-jäsenyyttä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = [[Janne Virkkunen|Virkkunen, Janne]] | Otsikko = Vielä kerran Natosta ja Suomesta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 8. lokakuuta 2006 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Vuonna 2007 [[Aatos Erkko]] toivoi ''Helsingin Sanomien'' jatkavan "liberaalilla linjallaan". Samalla hän ilmoitti, ettei puutu lehden toimitukseen.<ref>Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. A5.</ref>
 
===Uudistusten aikaa===
Rivi 76:
== Päätoimittajat ==
 
Vuoteen 1961 asti ''Helsingin Sanomilla'' oli yksi päätoimittaja, poikkeuksena 1920–1930-luvun vaihde, jolloin Eljas Erkko ja W. W. Tuomioja jakoivat päätoimittajuuden neljän vuoden ajan. Vuodesta 1961 eteenpäin lehdellä on ollut vastaava päätoimittaja sekä yhdestä kolmeen alempaa päätoimittajaa.
 
===Päätoimittajat ennen vuotta 1961===
Rivi 169:
== Aiheesta muualla ==
{{Wikisitaatit}}
* [httphttps://www.hs.fi/ ''Helsingin Sanomien'' kotisivut]
* [http://www.hs.fi/m/ ''Helsingin Sanomien'' mobiilisivut]
* [http://nyt.fi/ Nyt.fi]