Ero sivun ”Peruskoulu Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lähdemerkintöjä |
Lisäsin tekstiä opetussuunnitelmaa koskevaan osioon sekä opettaja-osioon. Lisäksi poistin toistoja. Muutama lähde lisää. |
||
Rivi 34:
Suomalaisen peruskoulujärjestelmän tarkoituksena on taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. Tätä tasa-arvoa ei toteuteta pelkästään järjestelmän muodollisella tasa-arvoisuudella, vaan lainsäätäjä on pyrkinyt estämään eliittikoulujen muodostumisen järjestelmän sisälle{{lähde|7.7.2015}}.
Perusopetus on oppilaille maksutonta. Tämä tarkoittaa, että oppilaalta ei saa periä mitään kuluja tai maksuja opetukseen tai koulun järjestämiin tapahtumiin osallistumisesta, oppikirjoista tai opetusmateriaalista ja -välineistä. Lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus saada joka päivä [[kouluruokailu|maksuton, täysipainoinen ateria]]. Oppilaalla on
===Oppilaaksi pääseminen===
Peruskoululaisen koulu on pääsääntöisesti lähikoulu, jonka kunta osoittaa lapsen asuinalueen perusteella. Jos oppilas on erityisluokalla (esimerkiksi musiikkiluokka) tai lukee harvinaista kieltä, tämä voi määrätä lähikoulun. Oppilaalla on aina oikeus päästä lähikouluunsa. Hänellä on oikeus hakea haluamaansa muuhun kouluun, jonne hän voi päästä, jos opetuksen järjestäjällä on osoittaa hänelle tilaa. Tämä on mahdollistunut 1990-luvun lopulta kouluvalintapolitiikan myötä<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Kosunen, Sonja|Nimeke=Families and the social space of school choice in urban Finland|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Unigrafia|Isbn=978-951-51-0322-2|www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158936/families.pdf?sequence=1}}</ref>. Mikäli halukkaita on enemmän kuin paikkoja, oppilaat on valittava käytännössä arvalla, jos kyseessä ei ole taiteellista lahjakkuutta vaativa erityislinja. Oppilasta ei saa osoittaa ilman [[huoltaja]]n suostumusta kouluun, joka noudattaa erityistä kasvatusopillista tai maailmankatsomuksellista järjestelmää.
===Oppivelvollisuus===
Rivi 46:
===Opettajat ja koulutilat===
Perusopetusta antavilla [[opettaja|opettajilla]] on pääsääntöisesti [[ylempi korkeakoulututkinto]], mikä on kansainvälisesti poikkeavaa. (Myös aiempien säännösten mukaisen koulutuksen suorittaneet ovat päteviä.) Koulutuksen taso on seurausta 1970-luvun alkupuolelta lähteneestä koulutuspoliittisesta keskustelusta. 1970-luvun alussa luokanopettajankoulutus siirrettiin yliopistoihin, mistä seurasi väittely koulutuksen laajuudesta. Vähitellen tutkinnon laajuutta kasvatettiin, kunnes vuonna 1979 ylempi korkeakoulututkinto sisällytettiin pakolliseksi osaksi luokanopettajien tutkintoa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Simola, Hannu & Rinne, Risto|Otsikko=Kontingenssi ja koulutuspolitiikka: vertailevan tutkimuksen teoreettisia edellytyksiä etsimässä|Julkaisu=Kasvatus|Ajankohta=2010|Vuosikerta=41|Numero=4|Sivut=316-330|Julkaisija=}}</ref>
Peruskoulu jakautui vuoden 1998 loppuun asti kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen, ja jako on nykyisinkin esimerkiksi opettajien virkojen osalta voimassa koululainsäädännössä: Luokilla 1-6 opetusta antavat pääasiassa luokanopettajat (ala-aste) ja luokilla 7-9 aineenopettajat (yläaste), joskin opettajat voivat pätevyydestään riippuen opettaa kummassakin koulumuodossa. Nykyisin monissa kunnissa peruskoulujen nimissä on ainoastaan sana "koulu". Koska yläkoulu–alakoulu-jakoa ei enää säädöksissä ole, opetuksen järjestäjät voivat muodostaa eri luokka-asteiden kouluja, esimerkiksi 5.–9. luokkien tai 1.–2. luokkien kouluja<ref name=termi/>. (Joidenkin koulujen nimissä on sana "yhtenäiskoulu", esim. [[Yhtenäiskoulu (Helsinki)|Yhtenäiskoulua]] [[Käpylä]]ssä, joissa se siis tarkoittaa "peruskoulu".) Toisaalta on edelleen olemassa pieniä ala-asteita, joissa opettajat opettavat [[yhdysluokka|yhdysluokkia]]. Tällaisilla luokilla on useamman kuin yhden luokka-asteen oppilaita.▼
▲Peruskoulu jakautui vuoden 1998 loppuun asti kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen, ja jako on nykyisinkin esimerkiksi opettajien virkojen osalta voimassa koululainsäädännössä: Luokilla 1-6 opetusta antavat pääasiassa luokanopettajat (ala-aste) ja luokilla 7-9 aineenopettajat (yläaste), joskin opettajat voivat pätevyydestään riippuen opettaa kummassakin koulumuodossa. Nykyisin monissa kunnissa peruskoulujen nimissä on ainoastaan sana "koulu". Koska yläkoulu–alakoulu-jakoa ei enää säädöksissä ole, opetuksen järjestäjät voivat muodostaa eri luokka-asteiden kouluja, esimerkiksi 5.–9. luokkien tai 1.–2. luokkien kouluja<ref name=termi/>. (Joidenkin koulujen nimissä on sana "yhtenäiskoulu", esim. [[Yhtenäiskoulu (Helsinki)|Yhtenäiskoulua]] [[Käpylä]]ssä, joissa se siis tarkoittaa "peruskoulu".) Toisaalta on edelleen olemassa pieniä ala-asteita, joissa opettajat opettavat [[yhdysluokka|yhdysluokkia]]. Tällaisilla luokilla on useamman kuin yhden luokka-asteen oppilaita.
Koulutilat vaihtelevat opetuksen järjestäjän, koulun koon ja luokka-asteen mukaan. Yleensä koulussa on kuitenkin vähintään tavanomaiset luokat, liikuntasali, ruokailutila, liikuntaan soveltuva piha-alue ja erikoisluokkia sellaisten oppiaineiden opettamiseen, jotka vaativat erikoisjärjestelyjä (kuten kuvataide, käsityö, luonnontieteet, musiikki).
Rivi 56:
Perusopetuksen tuntijaon perusteista säädetään perusopetuslaissa ja -asetuksessa, mutta varsinaisen [[opetussuunnitelma]]n perusteet määrää [[opetushallitus]]. Opetuksenjärjestäjillä, yleisimmin kunnilla, on velvollisuus laatia paikallinen opetussuunnitelma opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kunnalliset ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat sovittavat perusteissa säädetyn sisällön paikallisiin olosuhteisiin ja opetustapaan. Oppilaiden huoltajilla on oikeus osallistua opetussuunnitelmatyöhön. Oppilaita ei saa peruskoulussa jakaa pysyviin tasoryhmiin, vaan opetuksen eriyttäminen on toteutettava yksittäisen ryhmän sisällä tai vaihtelevin joustavin ryhmittelyin.
Kunnilla on joitakin vapauksia muun muassa painotetun opetuksen järjestämisessä. Painotetussa opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, mutta sen lisäksi tarjotaan lisäopetusta jossakin oppiaineessa, kuten kuvataiteessa tai liikunnassa. Oppilaat valitaan painotettuun opetukseen heidän kykyjensä ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Kaikki kaupungit eivät kuitenkaan tarjoa laajaa valikoimaa painotettua opetusta, minkä vuoksi vanhemmat ovat saattaneet valita toisen kaupungin koulun paikallisen koulun sijasta. Painotetut luokat ovatkin luoneet aivan uuden kilpailukentän peruskoulujärjestelmään.<ref name=":2" />
Alla on lueteltu perusopetuksen oppiaineet, niistä yleisimmin käytettävät lyhenteet, sekä vuosiluokat, jolloin ainetta opetetaan pakollisena opetuksena (suluissa). Vuosiluokilla 8. ja 9 on lisäksi valinnaisaineita, joiden tarjonta vaihtelee kunnittain ja kouluittain.
Rivi 88 ⟶ 90:
===Jatko-opintokelpoisuus===
Kaikki perusopetuksen hyväksytysti suorittaneet nuoret saavat kelpoisuuden jatkaa [[toisen asteen koulutus|toisen asteen koulutuksessa]] eli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Koska oppivelvollisuus päättyy peruskouluun, on teoriassa mahdollista siirtyä työelämään jo peruskoulun jälkeen, mutta tällaisen nuoren työnsaantimahdollisuudet ovat heikot ja tilastollisesti todennäköinen tulokehitys kehno.
=== Lisäopetus ja joustava perusopetus===
Rivi 164 ⟶ 163:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoikkala, Tommi & Paju, Petri | Nimeke=[[Apina pulpetissa|Apina pulpetissa: Ysiluokan yhteisöllisyys]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura: Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-495-304-7}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Varjo, Janne ym.|Nimeke=Arvioida ja hallita. Perään katsomisesta informaatio-ohjaukseen suomalaisessa koulupolitiikassa|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Turku|Julkaisija=FERA|Isbn=978-952-5401-72-1}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Kosunen, Sonja|Nimeke=Families and the social space of school choice in urban Finland|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Unigrafia|Isbn=978-951-51-0322-2|www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158936/families.pdf?sequence=1&isAllowed=y}}
==Aiheesta muualla==
| |||