Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä

622 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
→‎Keskustaajamat Suomessa: Keskus- ja vaikutusaluetutkimus|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]]
(→‎Keskustaajamat Suomessa: muotoilua ja jäsentelyä)
(→‎Keskustaajamat Suomessa: Keskus- ja vaikutusaluetutkimus|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]])
 
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on ''kuntakeskus'', koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama. Kuntakeskuksessa sijaitsee [[kunnantalo]], [[terveyskeskus]] ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat [[Ahvenanmaa]]n kunnat sekä Manner-Suomessa [[Luhanka]]) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia [[kylä]] tai jokin muu paikka. Ennen [[vuoden 1865 kunnallisasetus]]ta [[pitäjä]]t vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi [[kirkonkylä]]. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä.
 
[[Keskus- ja vaikutusalueteoria|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]] etenkin 1970-80-luvuilla tutkittiin hierarkisia keskuverkkoja, joissa eri tasoiset kekukset jaetiin valtakunnan-, valtakunnanosa-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksiin sen mukaan mitä palveluja eli keskustoimintoja kunkin tasoisessa keskuksessa oli. Nämä keskusluokat eivät aina välttämättä täysin vastanneet samanhetkistä kuntajakoa. Näin käsite kuntakeskus saattoi saada saa kaksi merkitystä: 1) Kunnan hallinnollinen keskus tai 2) tietyn palvelutason omaava keskus, joka palvelutasoltaan karkeasti vastasi kunnan keskusta.
 
==Keskustaajamat Ruotsissa==
114 452

muokkausta