Biaudet pääsi ylioppilaaksi 1902 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1905 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1910.<ref name="SL62"/> Hän oli [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin diakonissalaitoksen]] kirurgisen osaston apulaislääkärinä 1910–1912, [[Porvoo]]n kaupunginlääkärinä 1912–1914 sekä Loviisan yleisen sairaalan ylilääkärinä 1914–1954. Biaudet sai [[Professori (arvonimi)|professorin]] arvonimen 1950.<ref name="SL62"/>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] alkuvaiheessa BiuaudetBiaudet oli suomalaisten teollisuuden harjoittajien Venäjän puolelle itärintamalle perustaman [[Varsova]]n [[kenttäsairaala]]n vanhempana apulaislääkärinä 1914–1915. Biaudet oli perustamassa 1917 Loviisan [[Suojeluskunnat|suojeluskuntaa]] ja kuului sen esikuntaan. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana hän oli Loviisan suojeluskunnan esikuntapäällikkönä ja sitten komppanian päällikkönä [[Pellingin retki|Pellingin joukoissa]]. Vuoden 1921 [[Suojeluskuntaselkkaus|suojeluskuntaselkkauksen]] aikana Loviisan suojeluskunnan johtoon kuulunut Biaudet piti Loviisan suojeluskuntatalolla puheen, jossa hän kysyi: {{Sitaatti|Kutka lähtevät seuraamaan kenraali Mannerheimia ja ajamaan pois vallasta presidentin, joka istuu virassaan leipänsä vuoksi, sekä myöskin hallituksen, jonka muodostavat onnenonkijat?}} Biaudetin edustamat suojeluskunta-aktivistit olivat raivoissaan siitä että presidentti [[K. J. Ståhlberg]] oli nimittänyt suojeluskuntien ylipäälliköksi kenraali [[Gustaf Mannerheim]]in sijasta jääkärieverstiluutnantti [[Lauri Malmberg]]in. Sotilasarvoltaan Biaudet oli reservin lääkintämajuri (1940).<ref name="SL62"/>
