Ero sivun ”Ammoniakki” versioiden välillä

 

Noin 8&ndash;9 [[ilmakehä]]n paineessa ammoniakki voidaan nesteyttää huoneenlämmössäkin.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus | Sivu = 156, art. Ammoniakki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00273-1}}</ref> Esiintyessään [[neste]]enä ammoniakin molekyylit ovat osittain liittyneet toisiinsa [[vetysidos|vetysidoksilla]], joskin vähäisemmässä määrin kuin [[vesi]]molekyylit. Vähäisessä määrin nestemäisessä ammoniakissa esiintyy myös [[autoprotolyysi]]a, jossa syntyy [[ammonium|NH₄⁺]]- ja [[amidi|NH₂^&minus;]] -ioneja.<ref name=Kemia347 /> Nestemäinen ammoniakki on hyvä [[liuotin]] ja liuottaa useita [[metalli|metallejakin]], varsinkin elektropositiivisimpia metalleja kuten [[natrium]]ia, jolloin muodostuu [[metalliamidi|metalliamideja]] ja vetyä, esimerkiksi:

Reaktio on verrattavissa siihen, mikä tapahtuu natriumin ja veden välillä ja jossa syntyy [[natriumhydroksidi]]a:<ref name="Kemia347" />

===Ammoniakin vesiliuos===

Ammoniakki liukenee runsaasti veteen, 0&nbsp;°C:ssa yhteen litraan vettä liukenee jopa 1&nbsp;200 litraa eli noin 950 grammaa ammoniakkia.<ref name=Fokus /> Liukoisuus kuitenkin pienenee lämpötilan noustessa.<ref name=Facta />

Ammoniakki on [[emäs]], jonka [[emäsvakio|pK_b-arvo]] on 4,8.<ref>Kivinen & Mäkitie, s. 194&ndash;195</ref> Tämän vuoksi liuoksessa osa ammoniakkimolekyyleistä vastaanottaa vesimolekyyliltä [[protoni#protoni kemiassa|protonin]], jolloin syntyy [[ammonium]] (NH₄⁺- ja [[hydroksidi]]-ioneja (OH^&minus;):

 

 

Syntyvien hydroksidi-ionien vuoksi liuos on [[emäksisyys|emäksinen]], ja esimerkiksi 0,1 [[molaarisuus|M]] liuoksen [[pH]] on 11,1.<ref>Kivinen & Mäkitie, s. 197&ndash;198</ref>

===Valmistaminen laboratoriossa===

Laboratoriossa ammoniakkia voidaan valmistaa vahvojen [[emäs|emästen]] ja [[ammoniumkloridi]]n välisellä reaktiolla:<ref name="Kemia347" />

:NaOH + NH₄Cl →NH₃ + H₂O + NaCl

==Käyttö==

Suurin osa teollisesti tuotetusta ammoniakista käytetään [[typpilannoite|typpilannoitteiden]] valmistukseen. [[Kemiallinen teollisuus|Kemiallisessa teollisuudessa]] sitä käytetään myös muiden typpiyhdisteiden kuten [[typenoksidit|typpioksidien]] ja [[typpihappo|typpihapon]] sekä [[räjähdysaine]]iden valmistukseen sekä [[neutralointi]]in.<ref name="Facta" />