Avaa päävalikko

Muutokset

1 912 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
viitteitä ym.
[[Tiedosto:Jupiter.jpg|pienoiskuva|Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia]]
[[Tiedosto:Gas cylinder ammonia rotated 90o.jpg|pienoiskuva|Ammoniakkikaasupullo]]
'''Ammoniakki''' on huoneenlämmössä [[olomuoto|olomuodoltaan]] pistävänhajuinen, väritön [[kaasu]]. Ammoniakin läpitunkeva, pistävä haju muistuttaa voimakasta [[virtsa]]n hajua. Ammoniakin [[kemiallinen kaava]] on [[typpi|N]][[vety|H]]<sub>3</sub>, [[moolimassa]] 17,03&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] &minus;78&nbsp;°C, [[kiehumispiste]] &minus;33 °C, [[itsesyttymislämpötila]] 651&nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 7664-41-7.<ref>{{Kemikaalikortti|0414|Ammoniakin}} Viitattu 1.5.2018</ref> Ammoniakki on [[emäs|emäksinen]] aine, ja sen kaasumuoto on ensimmäisen luokan myrkky ja vesiliuos toisen. Ammoniakin liittohappo on [[ammoniumioni|ammonium]] NH<sub>4</sub><sup>+</sup>, joka esiintyy monissa [[suola|suoloissa]], kuten [[ammoniumkloridi]]ssa.
 
== Sidokset ==
 
== Sidokset ==
Ammoniakin typpiatomi muodostaa neljä [[hybridisaatio (kemia)|sp<sup>3</sup>-hybridiorbitaalia]] samaan tapaan kuin hiiliatomi [[metaani]]ssa. Typellä on viisi ulkoelektronia, ja vapaa elektronipari muodostaa yhden orbitaalin.
 
Typpiatomiin on [[vapaa elektronipari|vapaan elektroniparin]] vuoksi liittyneenä vain kolme vetyatomia eikä neljä, kuten [[metaani]]n hiiliatomiin, jossa on ulkoelektroneja yksi vähemmän. Vapaan elektroniparin muodostama sp<sup>3</sup>-hybridiorbitaali vie typpiatomin ympäriltä hieman enemmän tilaa kuin yksi N-H -sidos.
 
== Ominaisuudet ==
Ammoniakki on tavallisissa lämpötiloissa pistävänhajuinen, väritön ja ilmaa kevyempi kaasu. Sen [[sulamispiste]] on &minus;77,7&nbsp;°C ja [[kiehumispiste]] &minus;33,4&nbsp;°C.<ref name=Kemia347 /> Se on huonosti [[palaminen|palavaa]], mutta sekoittuessaan ilmaan noin 19&ndash;25&nbsp;% se muodostaa helposti [[räjähdys|räjähtävän]] seoksen.<ref name=Facta>{{kirjaviite | Nimeke = Facta 2001, 1. osa (A&ndash;Asa) | Sivu = 459&ndash;460, art. Ammoniakki | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo, Helsinki | Vuosi = 1981 | Tunniste = 951-0-10222-9}}</ref>
 
Noin 8&ndash;9 [[ilmakehä]]n paineessa ammoniakki voidaan nesteyttää huoneenlämmössäkin.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus | Sivu = 156, art. Ammoniakki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00273-1}}</ref> Esiintyessään [[neste]]enä ammoniakin molekyylit ovat osittain liittyneet toisiinsa [[vetysidos|vetysidoksilla]], joskin vähäisemmässä määrin kuin [[vesi]]molekyylit. Vähäisessä määrin nestemäisessä ammoniakissa esiintyy myös [[autoprotolyysi]]a, jossa syntyy [[ammonium|NH<sub>4</sub><sup>+</sup>]]- ja [[amidi|NH<sub>2</sub><sup>&minus;</sup>]] -ioneja.<ref name=Kemia347 /> Nestemäinen ammoniakki on hyvä [[liuotin]] ja liuottaa useita [[metalli|metallejakin]], varsinkin elektropositiivisimpia metalleja kuten [[natrium]]ia, jolloin muodostuu [[metalliamidi|metalliamideja]] ja vetyä, esimerkiksi:
Ammoniakki on tavallisissa lämpötiloissa pistävänhajuinen, väritön ja ilmaa kevyempi kaasu. Sen [[sulamispiste]] on &minus;77,7&nbsp;°C ja [[kiehumispiste]] &minus;33,4&nbsp;°C.<ref name=Kemia347 /> Se on huonosti [[palaminen|palavaa]], mutta sekoittuessaan ilmaan noin 19&ndash;25&nbsp;% se muodostaa helposti [[räjähdys|räjähtävän]] seoksen.<ref name=Facta>{{kirjaviite | Nimeke = Facta 2001, 1. osa (A&ndash;Asa) | Sivu = 459&ndash;460, art. Ammoniakki | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo, Helsinki | Vuosi = 1981 | Tunniste = 951-0-10222-9}}</ref>
 
* 2 Na + 2 NH<sub>3</sub> → 2NaNH<sub>2</sub> + H<sub>2</sub>.
Noin 8&ndash;9 [[ilmakehä]]n paineessa ammoniakki voidaan nesteyttää huoneenlämmössäkin.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus | Sivu = 156, art. Ammoniakki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00273-1}}</ref>
Esiintyessään [[neste]]enä ammoniakin molekyylit ovat osittain liittyneet toisiinsa [[vetysidos|vetysidoksilla]], joskin vähäisemmässä määrin kuin [[vesi]]molekyylit. Vähäisessä määrin nestemäisessä ammoniakissa esiintyy myös [[autoprotolyysi]]a, jossa syntyy [[ammonium|NH<sub>4</sub><sup>+</sup>]]- ja [[amidi|NH<sub>2</sub><sup>&minus;</sup>]] -ioneja.<ref name=Kemia347 /> Nestemäinen ammoniakki on hyvä [[liuotin]] ja liuottaa useita [[metalli|metallejakin]], varsinkin elektropositiivisimpia metalleja kuten [[natrium]]ia, jolloin muodostuu [[metalliamidi|metalliamideja]] ja vetyä, esimerkiksi:
 
Reaktio on verrattavissa siihen, mikä tapahtuu natriumin ja veden välillä ja jossa syntyy [[natriumhydroksidi]]a:<ref name="Kemia347" />
* 2 Na + 2 NH<sub>3</sub> → 2NaNH<sub>2</sub> + H<sub>2</sub>.
 
* Na + H<sub>2</sub>O</sub> → 2 NaOH + H<sub>2</sub><ref name=Kemia347 />
Reaktio on verrattavissa siihen, mikä tapahtuu natriumin ja veden välillä ja jossa syntyy [[natriumhydroksidi]]a:
 
* Na + H<sub>2</sub>O</sub> → 2 NaOH + H<sub>2</sub><ref name=Kemia347 />
 
=== Ammoniakin vesiliuos ===
 
=== Ammoniakin vesiliuos ===
Ammoniakki liukenee runsaasti veteen, 0&nbsp;°C:ssa yhteen litraan vettä liukenee jopa 1&nbsp;200 litraa eli noin 950 grammaa ammoniakkia.<ref name=Fokus /> Liukoisuus kuitenkin pienenee lämpötilan noustessa.<ref name=Facta />
 
Ammoniakki on [[emäs]], jonka [[emäsvakio|pK<sub>b</sub>-arvo]] on 4,8.<ref>Kivinen & Mäkitie, s. 194&ndash;195</ref>. Tämän vuoksi liuoksessa osa ammoniakkimolekyyleistä vastaanottaa vesimolekyyliltä [[protoni#protoni kemiassa|protonin]], jolloin syntyy [[ammonium]] (NH<sub>4</sub><sup>+</sup>- ja [[hydroksidi]]-ioneja (OH<sup>&minus;</sup>):
 
* NH<sub>3</sub> + H<sub>2</sub>O → NH<sub>4</sub><sup>+</sup> + OH<sup>&minus;</sup>
 
Syntyvien hydroksidi-ionien vuoksi liuos on [[emäksisyys|emäksinen]], ja esimerkiksi 0,1 [[molaarisuus|M]] liuoksen [[pH]] on 11,1.<ref>Kivinen & Mäkitie, s. 197&ndash;198</ref>.
 
Sisältämiensä ionien vuoksi ammoniakin vesiliuosta sanotaan usein myös [[ammoniumhydroksidi]]ksi.<ref name=Fokus /> Varsinaista ammoniumhydroksidia, ammonium- ja hydroksidi-[[ioni]]en muodostamaa [[ioniyhdiste]]ttä NH<sub>4</sub>OH, ei kuitenkaan ole voitu eristää puhtaana tai kiteyttää, vaan se esiintyy ainoastaan liuoksissa.
 
Ammoniakin väkevä (yli 25&nbsp;%) vesiliuos on voimakkaasti syövyttävää ja erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen vuoksi sitä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja -vaatetusta, ja erityisesti silmät on suojattava, eikä sitä saa päästää ympäristöön.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.isvet.fi/tiedotteet/ammoniakki.pdf | Nimeke = Käyttöturvallisuustiedote: Ammoniakki | Julkaisija = Is-Vet | Viitattu = 27.2.2013}}</ref>
 
== Valmistus ==
=== Teollinen valmistus ===
 
Teollisesti ammoniakkia valmistetaan [[Haber&ndash;Bosch-menetelmä]]llä ammoniakkiuunissa. Menetelmässä [[typpi]] ja [[vety]] (suhteessa 1:3) puristetaan [[katalyytti]]en (rautaoksidi- tai metallikarbidijauheet) yli 200 [[baari]]n paineeseen ammoniakkiuuniin, jonka lämpötila on noin 500&nbsp;°C. Lämpötila ei saa olla liian korkea, muutoin syntyvä ammoniakki hajoaisi takaisin alkuaineikseen. [[Katalyytti]]na käytetään hienojakoista [[rauta]]a tai [[karbidi|metallikarbideja]].<ref name=Kemia347>{{kirjaviite | Tekijä = Kivinen, Antti & Mäkitie, Osmo | Nimeke = Kemia | Sivu = 347&ndash;348 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref>
=== Teollinen valmistus ===
 
Teollisesti ammoniakkia valmistetaan [[Haber&ndash;Bosch-menetelmä]]llä ammoniakkiuunissa. Menetelmässä [[typpi]] ja [[vety]] (suhteessa 1:3) puristetaan [[katalyytti]]en (rautaoksidi- tai metallikarbidijauheet) yli 200 [[baari]]n paineeseen ammoniakkiuuniin, jonka lämpötila on noin 500&nbsp;°C. Lämpötila ei saa olla liian korkea, muutoin syntyvä ammoniakki hajoaisi takaisin alkuaineikseen. [[Katalyytti]]na käytetään hienojakoista [[rauta]]a tai [[karbidi|metallikarbideja]].<ref name=Kemia347>{{kirjaviite | Tekijä = Kivinen, Antti & Mäkitie, Osmo | Nimeke = Kemia | Sivu = 347&ndash;348 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref>
 
Prosessissa käytettävät typpi ja vety on ensin puhdistettu niin tarkasti, että katalyytit eivät juuri syövy, ja kestävät parhaimmillaan jopa 20 vuotta.<ref name="lty">[http://www3.lut.fi/webhotel/teke/kklemola/2006-ammoniakki.pdf Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto: Ammoniakin tuotanto]</ref>
Ammoniakkiuuni on neliosainen, ja jokaisen osan jälkeen kaasu jäähdytetään jotta saavutetaan [[tasapainovakio]]. Jokaisessa neljässä osassa vain 15&nbsp;% kaasuseoksesta muuttuu ammoniakiksi, mutta uunien katalyysin jälkeen jäljelle jääneet kaasut kierrätetään takaisin prosessiin, jolloin kokonaisuudessaan 98&nbsp;% kaasuista muuttuu ammoniakiksi.
 
Kauppaan ammoniakki toimitetaan painesäiliöissä ja -tankeissa tai 25&nbsp;%:n vesiliuoksena,<ref name=Facta />, jota sanotaan myös ''väkeväksi ammoniakiksi.''<ref name=Fokus />.
 
Vuonna 2004 maailmassa valmistettiin kaikkiaan 109 miljoonaa tonnia ammoniakkia.<ref name="usgs">[http://minerals.usgs.gov/minerals/pubs/commodity/nitrogen/nitromcs05.pdf United States Geological Survey publication]</ref> Eniten sitä valmistettiin [[Kiina]]ssa, 28,4&nbsp;% maailman tuotannosta. Muita suuria tuottajamaita ovat [[Intia]], [[Venäjä]] ja [[Yhdysvallat]], joista kussakin sitä valmistettiin noin 8&ndash;9&nbsp;%.<ref name="usgs"/> Ammoniakki on yksi maailmassa eniten synteettisesti valmistetuista kemikaaleista. Yli 80&nbsp;% tuotannosta käytetään [[lannoite|lannoitteiden]] valmistukseen.<ref name="usgs"/>
 
=== Valmistaminen laboratoriossa ===
Laboratoriossa ammoniakkia voidaan valmistaa vahvojen [[emäs|emästen]] ja [[ammoniumkloridi]]n välisellä reaktiolla.:<ref name="Kemia347" />
 
Laboratoriossa ammoniakkia voidaan valmistaa vahvojen [[emäs|emästen]] ja [[ammoniumkloridi]]n välisellä reaktiolla.
 
:NaOH + NH<sub>4</sub>Cl →NH<sub>3</sub> + H<sub>2</sub>O + NaCl
<ref name=Kemia347 />
 
== Käyttö ==
Suurin osa teollisesti tuotetusta ammoniakista käytetään [[typpilannoite|typpilannoitteiden]] valmistukseen. [[Kemiallinen teollisuus|Kemiallisessa teollisuudessa]] sitä käytetään myös muiden typpiyhdisteiden kuten [[typenoksidit|typpioksidien]] ja [[typpihappo|typpihapon]] sekä [[räjähdysaine]]iden valmistukseen sekä [[neutralointi]]in.<ref name="Facta" />
 
Suurin osa teollisesti tuotetusta ammoniakista käytetään [[typpilannoite|typpilannoitteiden]] valmistukseen. [[Kemiallinen teollisuus|Kemiallisessa teollisuudessa]] sitä käytetään myös muiden typpiyhdisteiden kuten [[typenoksidit|typpioksidien]] ja [[typpihappo|typpihapon]] sekä [[räjähdysaine]]iden valmistukseen sekä [[neutralointi]]in<ref name=Facta />
 
Ammoniakkia käytetään myös [[jäähdytys]]laitteissa, [[raketti]]en [[polttoaine]]ena ja [[metallurgia]]ssa. Sen vesiliuosta käytetään [[pesuaine|pesu]]- ja puhdistusaineissa.<ref name=Facta />
 
== Biosynteesi ja metabolia ==
[[Typpi|Typpeä]] sitovat [[bakteeri]]t tuottavat ammoniakkia ilman typestä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=JM Berg & JL Tymoczko & L Stryer|Nimeke=Biochemistry|Vuosi=2002|Kappale=24.1 Nitrogen Fixation|Selite=5. painos|Julkaisupaikka=New York|Julkaisija=W.H. Freeman|Isbn=9780716730514|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK22522/}}</ref>
 
Eläinten elimistössä ammoniakkia syntyy [[aminohappo]]jen normaalin hajoamisen tuloksena. Se on myrkyllistä ja poistuu [[virtsa]]n kautta. Nisäkkäillä se muuntuu [[urea]]ksi, mutta matelijoilla ja linnuilla [[virtsahappo|virtsahapoksi]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MA Singer|Otsikko=Do mammals, birds, reptiles and fish have similar nitrogen conserving systems?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=Comparative Biochemistry and Physiology|Ajankohta=huhtikuu 2003|Vuosikerta=134|Numero=4|Sivut=543–558|Pmid=12670782|Issn=1096-4959|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1096495903000277}}</ref>
[[Typpi|Typpeä]] sitovat [[bakteeri]]t syntetisoivat ammoniakkia ilman typestä.
 
Ammoniakkia esiintyy myös kukkien kuten [[vehkasvi]]en [[tuoksu]]issa<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=B. N. Smith, B. J. D. Meeuse|Otsikko=Production of Volatile Amines and Skatole at Anthesis in Some Arum Lily Species|Julkaisu=Plant physiology|Ajankohta=1966-02-01|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=343–347|Doi=10.1104/pp.41.2.343|Issn=0032-0889|www=http://www.plantphysiol.org/node/31158.full}}</ref> ja [[semiokemikaali]]na [[eliö]]iden viestinnässä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Geier, OJ Bosch, J Boeckh|Otsikko=Ammonia as an attractive component of host odour for the yellow fever mosquito, Aedes aegypti|Julkaisu=Chemical Senses|Ajankohta=joulukuu 1999|Vuosikerta=24|Numero=6|Sivut=647–653|Pmid=10587497|Issn=0379-864X}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=V Cortez, JR Verdú, AJ Ortiz, G Halffter|Otsikko=Identification and evaluation of semiochemicals for the biological control of the beetle Omorgus suberosus (F.) (Coleoptera: Trogidae), a facultative predator of eggs of the sea turtle Lepidochelys olivacea (Eschscholtz)|Julkaisu=PLoS ONE|Ajankohta=2017-02-13|Vuosikerta=12|Numero=2|Pmid=28192472|Doi=10.1371/journal.pone.0172015|Issn=1932-6203|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5305104/}}</ref>
Eläinten elimistössä ammoniakkia syntyy [[aminohappo]]jen normaalin hajoamisen tuloksena. Se on myrkyllistä ja poistuu [[virtsa]]n kautta. Nisäkkäillä se [[metabolia|metaboloituu]] [[urea]]ksi, mutta liskoilla ja linnuilla [[virtsahappo|virtsahapoksi]].
 
== Haitat ==
Ammoniakkia esiintyy myös kukkien [[tuoksu]]issa ja [[semiokemikaali]]na [[eliö]]iden viestinnässä.
=== Myrkyllisyys ===
Ammoniakin liian suurta pitoisuutta [[Veri|veressä]] kutsutaan [[Hyperammonemia|hyperammonemiaksihyperammonemia]]ksi ja 5-105–10 normaalipitoisuutta suurempi veren pitoisuus aiheuttaa useimmissa eläimissä myrkytyksen oireita. Näihin oireisiin voi kuulua hermostollisia oireita jotka johtuvat ammoniakin [[Hermomyrkky|neurotoksisuudesta]]. Tarkkaa hermomyrkyllisyyden mekanismia ei toistaiseksi tunneta. Hyperammonemian aiheuttamiin oireisiinHyperammonemiaan liittyvät esimerkiksi jotkin oireet mm. ureakierron geneettisissä puutoksissa, [[Hepaattinen enkefalopatia|hepaattisessa enkefalopatiassa]] ja [[Reyen oireyhtymä|Reyen oireyhtymässä]]ssä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Verkkoviite|Otsikko=Hyperammonemia: Practice Essentials, Background, Pathophysiology|Julkaisu=emedicine.medscape.com|Arkisto=https://web.archive.org/web/20170825124252/https://emedicine.medscape.com/article/1174503-overview|Arkistoitu=2017-08-25|Ajankohta=2017-12-15|Julkaisija=|wwwOsoite=https://emedicine.medscape.com/article/1174503-overview}}</ref> Hyperammonemiaan liittyviä [[Krooninen tila|kroonisia]] ja/tai [[Akuutti|akuutteja]] oireita ovat mm.muun muassa pysyvä älykkyyden heikkeneminen, [[ataksia]], toistuva oksentelu, [[kooma]] ja kuolema.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Majid Alfadhel, Fuad Al Mutairi, Nawal Makhseed, Fatma Al Jasmi, Khalid Al-Thihli, Emtithal Al-Jishi|Otsikko=Guidelines for acute management of hyperammonemia in the Middle East region|Julkaisu=Therapeutics and Clinical Risk Management|Ajankohta=2016-03-31|Numero=12|Sivut=479–487|Pmid=27099506|Doi=10.2147/TCRM.S93144|Issn=1176-6336|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4820220/}}</ref>
 
=== Ammoniakki sisäilmassa ===
== Haitat ==
[[Sisäilma]]n korkea ammoniakkipitoisuus voi aiheuttaa sekä esteettisiä ongelmia että terveysoireita. Vaikka sisäilman ammoniakkipitoisuudelle ei ole määritetty terveysperusteista ohjearvoa, voidaan [[Asumisterveysopas|Asumisterveysoppaan]] mukaan ammoniakin sisäilmapitoisuudet luokitella tavanomaisiksi (10&ndash;20&nbsp;μg/m<sup>3</sup>) tai tavanomaisista poikkeaviksi (yli 40&nbsp;μg/m<sup>3</sup>). Ammoniakki aiheuttaa ärsytysoireita pitoisuuksien kohotessa yli 160&ndash;410&nbsp;μg/m<sup>3</sup>. Kohonneiden arvojen syy tulisi selvittää, koska kemikaalin lähteenä voivat toimia esimerkiksi [[kosteusvaurio]]iset rakenteet tai vaurioituneet [[viemäri]]t. Tämänkaltaiset vauriot voivat olla itsessään merkittäviä [[terveyshaitta|terveyshaittoja]]. Sisäilman ammoniakkipitoisuus tulee määrittää esimerkiksi silloin, kun sisäilmassa tuntuu pistävä tai mädän haju. Haju voi vaihdella lämpötilan ja kosteuden mukaan. Ammoniakin hajukynnys vaihtelee suuresti (100&ndash;37&nbsp;000&nbsp;μg/m<sup>3</sup>).
 
Sisäilman ammoniakkilähteenä voivat toimia esimerkiksi rakennusmateriaalit, maalit, lakat, puhdistus- ja pesuaineet sekä ihmisen tai eläinten eritteet. Kohonnut ammoniakkipitoisuus voi myös viitata kostuneissa rakennusmateriaaleissa tapahtuvaan orgaanisten aineiden hajoamiseen. Tällaisissa reaktioissa syntyy usein myös muita kemiallisia yhdisteitä ([[VOC]]), kuten [[amiini|amiineja]], [[aldehydi|aldehydejä]] ja orgaanisia rikkiyhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat ammoniakin tavoin ärsyttäviä yhdisteitä. Myös tupakointi lisää sisäilman ammoniakkipitoisuutta, koska ammoniakkia on lisätty tupakkaan valmistusvaiheessa.<ref>http://articles.cnn.com/1998-02-04/us/9802_04_minnesota.tobacco_1_highnicotine-nicotine-levels-nicotine-content?_s=PM:US</ref>
=== Myrkyllisyys ===
Ammoniakin liian suurta pitoisuutta [[Veri|veressä]] kutsutaan [[Hyperammonemia|hyperammonemiaksi]] ja 5-10 normaalipitoisuutta suurempi veren pitoisuus aiheuttaa useimmissa eläimissä myrkytyksen oireita. Näihin oireisiin voi kuulua hermostollisia oireita jotka johtuvat ammoniakin [[Hermomyrkky|neurotoksisuudesta]]. Tarkkaa hermomyrkyllisyyden mekanismia ei toistaiseksi tunneta. Hyperammonemian aiheuttamiin oireisiin liittyvät jotkin oireet mm. ureakierron geneettisissä puutoksissa, [[Hepaattinen enkefalopatia|hepaattisessa enkefalopatiassa]] ja [[Reyen oireyhtymä|Reyen oireyhtymässä]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Hyperammonemia: Practice Essentials, Background, Pathophysiology|Julkaisu=emedicine.medscape.com|Ajankohta=2017-12-15|Julkaisija=|www=https://emedicine.medscape.com/article/1174503-overview}}</ref> Hyperammonemiaan liittyviä [[Krooninen tila|kroonisia]] ja/tai [[Akuutti|akuutteja]] oireita ovat mm. pysyvä älykkyyden heikkeneminen, [[ataksia]], toistuva oksentelu, [[kooma]] ja kuolema.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Majid Alfadhel, Fuad Al Mutairi, Nawal Makhseed, Fatma Al Jasmi, Khalid Al-Thihli, Emtithal Al-Jishi|Otsikko=Guidelines for acute management of hyperammonemia in the Middle East region|Julkaisu=Therapeutics and Clinical Risk Management|Ajankohta=2016-03-31|Numero=12|Sivut=479–487|Pmid=27099506|Doi=10.2147/TCRM.S93144|Issn=1176-6336|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4820220/}}</ref>
 
=== Ammoniakki sisäilmassa ===
 
[[Sisäilma]]n korkea ammoniakkipitoisuus voi aiheuttaa sekä esteettisiä ongelmia että terveysoireita. Vaikka sisäilman ammoniakkipitoisuudelle ei ole määritetty terveysperusteista ohjearvoa, voidaan [[Asumisterveysopas|Asumisterveysoppaan]] mukaan ammoniakin sisäilmapitoisuudet luokitella tavanomaisiksi (10&ndash;20&nbsp;μg/m<sup>3</sup>) tai tavanomaisista poikkeaviksi (yli 40&nbsp;μg/m<sup>3</sup>). Ammoniakki aiheuttaa ärsytysoireita pitoisuuksien kohotessa yli 160&ndash;410&nbsp;μg/m<sup>3</sup>. Kohonneiden arvojen syy tulisi selvittää, koska kemikaalin lähteenä voivat toimia esimerkiksi [[kosteusvaurio]]iset rakenteet tai vaurioituneet [[viemäri]]t. Tämänkaltaiset vauriot voivat olla itsessään merkittäviä [[terveyshaitta|terveyshaittoja]]. Sisäilman ammoniakkipitoisuus tulee määrittää esimerkiksi silloin, kun sisäilmassa tuntuu pistävä tai mädän haju. Haju voi vaihdella lämpötilan ja kosteuden mukaan. Ammoniakin hajukynnys vaihtelee suuresti (100&ndash;37&nbsp;000&nbsp;μg/m<sup>3</sup>).
 
Myös tupakointi lisää sisäilman ammoniakkipitoisuutta, koska ammoniakkia on lisätty tupakkaan valmistusvaiheessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=T Stevenson, RN Proctor|Otsikko=The SECRET and SOUL of Marlboro|Julkaisu=American Journal of Public Health|Ajankohta=2008|Vuosikerta=98|Numero=7|Sivut=1184–1194|Pmid=18511721|Doi=10.2105/AJPH.2007.121657|Issn=0090-0036|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2424107/}}</ref>
Sisäilman ammoniakkilähteenä voivat toimia esimerkiksi rakennusmateriaalit, maalit, lakat, puhdistus- ja pesuaineet sekä ihmisen tai eläinten eritteet. Kohonnut ammoniakkipitoisuus voi myös viitata kostuneissa rakennusmateriaaleissa tapahtuvaan orgaanisten aineiden hajoamiseen. Tällaisissa reaktioissa syntyy usein myös muita kemiallisia yhdisteitä ([[VOC]]), kuten [[amiini|amiineja]], [[aldehydi|aldehydejä]] ja orgaanisia rikkiyhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat ammoniakin tavoin ärsyttäviä yhdisteitä. Myös tupakointi lisää sisäilman ammoniakkipitoisuutta, koska ammoniakkia on lisätty tupakkaan valmistusvaiheessa.<ref>http://articles.cnn.com/1998-02-04/us/9802_04_minnesota.tobacco_1_highnicotine-nicotine-levels-nicotine-content?_s=PM:US</ref>
 
Sisäilman ammoniakkipitoisuutta voidaan mitata usealla tavalla. Näyte voidaan kerätä sisäilmasta pumpulla esimerkiksi laimeaan rikkihappoliuokseen tai rikkihapolla käsiteltyä [[aktiivihiili|aktiivihiiltä]] tai [[silikageeli]]ä sisältävään adsorbenttiputkeen. Näyte analysoidaan ioniselektiivisellä tai spektrofotometrisellä menetelmällä.<ref>Asumisterveysopas, 2. korjattu painos, 2008</ref>
 
== Katso myös ==
*[[Haber–Bosch-menetelmä]]
*[[Typen kierto luonnossa]]
*
 
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.ttl.fi/ova/ammoni.html OVA-ohje: Ammoniakki]
*[http://www3.lut.fi/webhotel/teke/kklemola/Haber-Ertl-20071021.pdf 1900-luvun tärkein keksintö]
2 519

muokkausta