Wikipedia

Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w, majakkaseura, ref, otettu sääaseman vuosiluku pois, koska luodolla on ennemminkin havainnoitu säätä Ilmatieteen laitokselle
majakasta ja majakkaseurasta
Rivi 39:
Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="Andersson">{{Kirjaviite | Tekijä = Andersson, Jan | Nimeke = Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Suomentaja = Lippu, Hilkka | Isbn = 978-952-93-6151-9 | Viitattu = 8.8.2018 }}</ref>
 
Vuodesta 2007 lähtienNykyään [[Suomen Majakkaseura]] onkunnostaa tehnyt kunnostustyötä pahasti rapistuneen majakan pelastamiseksimajakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös opastusta luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry| Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
Märketillä on [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>
Rivi 53:
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>
 
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+70/1984 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä | Selite = HE 70/1984 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan [[nootti]]en vaihdon jälkeen [[14. kesäkuuta]] [[1985]].<ref name="Rajankäynti 2006">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/Suomen_valtakunnanrajat/FIN-SWE_Valtakunnanraja_Riksgr%C3%A4nsen_2006/FIN-SWE_Raja_Asiakirjat.pdf | Nimeke = Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Julkaisu = Maanmittauslaitos | Ajankohta = 20.3.2007 | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana sopimusten taitepisteiden välillä, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.<ref name="18:2006" />
 
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla[[messinki]]nupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.<ref name="Rajankäynti 2006" /> Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.<ref name="Andersson" />
 
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.<ref name="Andersson" /> Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna [[2006]], ja se säilyi muuttumattomana.<ref name="Rajankäynti 2006" />
Rivi 62:
[[Tiedosto:Märket Lighthouse section plan cropped.png|pienoiskuva|[[Märketin majakka|Märketin majakan]] rakennepiirros vuodelta 1884.]]
{{Pääartikkeli|[[Märketin majakka]]}}
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat joutuivat usein haaksirikkoon Märketin tai Ruotsin rannikon matalikoilla.<ref name="Andersson" />
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.<ref>''Facta 2001'', 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.</ref> Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. <ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Isbn=952-5180-21-2 }}</ref> [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan kesällä [[2007]] ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.
 
Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.<ref name="Andersson" />
 
Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna [[1976]] ja seuraavana vuonna miehitys lopetettiin. Vuodesta 2007 lähtien [[Suomen Majakkaseura]] on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.<ref name="Andersson" />
 
== Radioamatöörit ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Märket”