Ero sivun ”Kolminaisuusoppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 24:
[[Kuva:Treenigheten%2C_fransk_miniatyr_fr%C3%A5n_1300-talet.jpg|thumb|left|220px|Pyhä kolminaisuus, ranskalainen miniatyyri 1300-luvulta]]
Modernin ekseettisen tutkimusken varsin laajan konsensuksen mukaan [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] ei esiinny käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta. Vanhan testamentin kuvaamat kertomukset kuitenkin sisältävät piirteitä, joita on myöhemmin kristinuskossa voitu pitää merkkeinä kolminaisuudesta, ikään kuin kolmiyhteisen jumalakäsityksen aiheina. Israelin kansan jumalausko on ollut luonteeltaan enemmänkin [[monolatria]]a kuin tiukkaa [[monoteismi]]ä (Ks. esim. Kymmenen käskyn ensimmänen käsky: "''sinulla'' ei saa olla muita Jumalia", tai [[
[[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] yksi Jumalasta käytetty [[heprea]]nkielinen nimi on monikollinen [[Elohim]], joka merkitsee kirjaimellisesti "Jumalat". Kolminaisuusopin näkökulmasta monikon voi ymmärtää edustavan Jumalan kolmea persoonaa. Jo luomiskertomuksessa mainitaan Jumalan Henki, joka liikkui "vetten päällä". Viisauskirjallisuudessa (Psalmit, Sananlaskut) mainitaan Jumalan Poika sekä persoonallinen Viisaus (Hokma), jonka kristityt ovat tulkinneet pre-eksistenttiseksi Jeesukseksi (Snl. 8).
| |||