Ero sivun ”Kalankasvatus” versioiden välillä

Kalanviljelyssä yksilötiheydet altaissa ovat tiheämmät kuin luonnossa. Tämä edesauttaa erilaisten [[Patogeeni|patogeenien]] aiheuttamien sairauksien leviämistä, eikä luonnossa tapahtuvaa sairaiden yksilöiden karsiutumista [[Predaatio|predaation]] eli saalistuksen vaikutuksesta pääse tapahtumaan. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia ja taloudellisia menetyksiä kalankasvattamoille ympäri maailmaa<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167587704002120|nimeke = A framework for understanding the potential for emerging diseases in aquaculture|julkaisu = Preventive Veterinary Medicine, volume 64, issues 2-3|julkaisija = |viitattu = 16.2.1015|tekijä = Alexander G. Murray, Edmund J. Peeler|ajankohta = 2005}}</ref><ref>FRANK ASCHE, HÅVARD HANSEN, RAGNAR TVETERAS (2009) The Salmon Disease Crisis in Chile. Marine Resource Economics 24(4):405-411. doi: http://dx.doi.org/10.5950/0738-1360-24.4.405</ref>. Norjassa ja Chilessä sijaitsevilta avoimista verkkoaltaista leviävät [[Patogeeni|patogeenit]] ja loiset ovat aiheuttaneet ongelmia useissa luonnonkalakannoissa, etenkin kun niitä on sijoitettu vaelluskalojen kutureiteille. Näillä alueilla on havaittu massiivisia kalakuolemia, sekä mittavia taantumia kyseisissä kalakannoissa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencemag.org/content/318/5857/1772.short|nimeke = Declining Wild Salmon Populations in Relation to Parasites from Farm Salmon|julkaisu = Science 14 December 2007: Vol. 318 no. 5857 pp. 1772-1775|viitattu = 16.4.2015|tekijä = Krkošek, Ford, Morton, Lele, Myers, Lewis|ajankohta = }}</ref><ref>Ford JS, Myers RA (2008) A Global Assessment of Salmon Aquaculture Impacts on Wild Salmonids. PLoS Biol 6(2): e33. doi:10.1371/journal.pbio.0060033</ref>