Ero sivun ”Kolminaisuusoppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kuvan siirto |
|||
Rivi 24:
[[Kuva:Treenigheten%2C_fransk_miniatyr_fr%C3%A5n_1300-talet.jpg|thumb|left|220px|Pyhä kolminaisuus, ranskalainen miniatyyri 1300-luvulta]]
Modernin ekseettisen tutkimusken varsin laajan konsensuksen mukaan [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] ei esiinny käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta. Vanhan testamentin kuvaamat kertomukset kuitenkin sisältävät piirteitä, joita on myöhemmin kristinuskossa voitu pitää merkkeinä kolminaisuudesta, ikään kuin kolmiyhteisen jumalakäsityksen aiheina. Israelin kansan jumalausko on ollut luonteeltaan enemmänkin [[monolatria]]a kuin tiukkaa [[monoteismi]]ä (Ks. esim. Kymmenen käskyn ensimmänen käsky: "''sinulla'' ei saa olla muita Jumalia", tai [[šema israel|šema-rukous]] "Herra on meidän Jumalamme, ''Herra yksin''"). Monoteismi ilmaistaan selkeästi vasta Jesajan kirjan 45. luvussa.
[[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] yksi Jumalasta käytetty [[heprea]]nkielinen nimi on monikollinen [[Elohim]], joka merkitsee kirjaimellisesti "Jumalat". Kolminaisuusopin näkökulmasta monikon voi ymmärtää edustavan Jumalan kolmea persoonaa. Jo luomiskertomuksessa mainitaan Jumalan Henki, joka liikkui "vetten päällä". Viisauskirjallisuudessa (Psalmit, Sananlaskut) mainitaan Jumalan Poika sekä persoonallinen Viisaus (Hokma), jonka kristityt ovat tulkinneet pre-eksistenttiseksi Jeesukseksi.▼
▲[[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] yksi Jumalasta käytetty [[heprea]]nkielinen nimi on monikollinen [[Elohim]], joka merkitsee kirjaimellisesti "Jumalat". Kolminaisuusopin näkökulmasta monikon voi ymmärtää edustavan Jumalan kolmea persoonaa. Jo luomiskertomuksessa mainitaan Jumalan Henki, joka liikkui "vetten päällä". Viisauskirjallisuudessa (Psalmit, Sananlaskut) mainitaan Jumalan Poika sekä persoonallinen Viisaus (Hokma), jonka kristityt ovat tulkinneet pre-eksistenttiseksi Jeesukseksi (Snl. 8).
[[Juutalaisuus|Juutalaisuudessa]] odotettiin ennen Jeesuksen aikaa voittoisaa messiashahmoa, jonka piti olla [[Israel]]in nationalistinen ja etninen vapauttaja. Tämä oli erityisesti seloottien poliittissävytteinen käsitys Messiaasta. Kuitenkin rabbiinisessa juutalaisuudessa ennen ajanlaskun alkua Messiaan katsottiin olevan Vanhan testamentin mukaan itse Jumala (mm. Ps. 2, Snl. 8, Jes 53 jne.) Ajan kuluessa rabbiininenkin juutalaisuus on siirtynyt odottamaan enemmän nationalistista vapauttajaa, koska Jeesusta ei tunnustettu odotetuksi messiaaksi ja siksi myös haluttiin erottautua kristinuskosta. [[Messiaaninen juutalaisuus|Messiaaniset juutalaiset]] korostavat, että Jeesusta edeltävän ajan rabbiinisessa juutalaisuudessa Jumalan kolminaisuus ei ollut ongelma vaan yksi Jumalan ([[Elohim]]) määreistä.
Myös [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]]
Kolminaisuusopin eräs välttämätön piirre on käsitys Jeesuksen pre-eksistenssistä, olemassaolosta ennen syntymää ihmiseksi. Sen tueksi on viitattu Sananlaskujen kirjassa esiintyvään jumalalliseen ja personifioituun viisauteen (Snl. 8). Uudessa testamentissa pre-eksistenssi näkyy selvimmin Johanneksen evankeliumin alussa (Joh. 1: 1-18) ja deuteropaavalilaisessa kirjeessä filippiläisille (kenosis-hymni Fil. 2: 6-7).
[[Jehovan todistajat]] on kristillisperäisistä yhteisöistä suurin, joka ei usko kolminaisuusoppiin, minkä takia sitä ei yleensä pidetä kristinuskon suuntauksena.
Kolminaisuusopin vastustajien mielestä Raamattu ei tue ajatusta kolminaisuudesta (Joh. 14:28, KR-38; Mark. 13:32, KR-38; 1.Kor. 8:6, KR-38; 1. Kor. 15:27-28, KR-92). Isän ja Pojan yhteys on heidän mukaansa verrattavissa seurakunnan hengelliseen yhteyteen, koska ilmaisu on alkukielessä sama, kuin esimerkiksi: "Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; ..." 1. (Kor. 3:6-8, KR-38). Myös ns. korotuskristologinen käsitys siitä, että Jeesuksesta tuli Herra ja Kristus vasta ylösnousemuksessa, asettaa kysymyksiä Nikealais-konstinopolilaisen uskontunnustuksen mukaiselle kolminaisuusopille (ks. em. Room 1:3-4).
== Aiheesta muualla ==
| |||