Ero sivun ”Talitiainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 137.163.31.151 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
SM (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 60:
Talitiainen on kaikkiruokainen. Se syö [[siemen]]iä, [[jyvä|jyviä]] ja kesällä [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja muita [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Keväällä se syö mielellään [[silmu]]ja ja [[verso]]ja ja käy juomassa lehtipuiden [[mahla]]a, ja talvella se tavataan usein nokkimassa rasvaa ruokintapaikoilla ja haaskoilla. Talvella talitiainen syö puiden oksissa talvehtivia ötököitä ja vierailee ahkeraan lintulaudoilla. Poikasia ruokitaan pääasiassa hyönteistoukilla, kirvoilla ynnä muilla, joskus myös siemenillä tai maapähkinöillä. [[Englanti|Englannissa]] talitiaiset oppivat [[1960-luku|1960-luvulla]] nokkimaan maitopullon foliosuojuksen rikki ja syömään maidon pinnalle kertyneen kerman. Sama tapa levisi myös Suomeen. [[Unkari]]ssa talitiaisten on havaittu muun ravinnon puutteessa metsästävän pieniä talvehtivia lepakoita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Estók, Zsebők ja Siemers | Nimeke = Great tits search for, capture, kill and eat hibernating bats | Osoite = http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/early/2009/09/08/rsbl.2009.0611.short | Ajankohta = 9. syyskuuta 2009 | Julkaisija = Royal Society | Luettu = 11. syyskuuta 2009 | Kieli = englanti}}</ref> Myös Suomessa joidenkin talitiaisten on havaittu metsästävän toisia siivekkäitä eläimiä, nimittäin toisia pikkulintuja<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000583124.html|nimeke=Näin iskee tappajatintti - katso ainutlaatuiset kuvat talitiaisen metsästyksestä|julkaisu=|julkaisija=Ilta-Sanomat, 8.2.2013|viitattu=13.12.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>.
 
Talitiaisten saalista ovat ainakin seuraavat hyönteisten [[toukka|toukkattoukat]] ja aikuiset: [[ruskomäntypistiäinen]] (''Neodiprion sertifer''), [[mänty-yökkönen]] (''Panolis flammea''), [[lehtinunna]] (''Lymantria dispar''), [[seitsenpistepirkko]] (''Coccinella septempunctata''), [[omenakääriäinen]] (''Cydia pomonella''), [[kastanjanmiinakoi]] (''Cameraria ohridella''), [[Thaumetopoea pityocampa]], [[täplänapakotilo]] (''Discus rotundatus''), [[isolehtikuusipistiäinen]] (''Pristiphora erichsonii''), [[Apocheima pilosaria]], [[Dendrolimus punctatus]], [[tummapussikoi]] (''Coleophora serratella''), [[ritarilude]] (''Lygaeus equestris''), [[ Metaceronema japonica]] ja [[ritariperhonen]] (''Papilio machaon'').<ref>[http://www.cabi.org/isc/datasheet/71673 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Parus major {{en}}]</ref>
 
==Lähteet==