Ero sivun ”Juliaaninen päivä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu virheellinen tieto nimen alkuperästä |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p {{sitaatti}}, kh |
||
Rivi 9:
Juliaaninen päivä '''JD''' (engl. ''Julian Day'') tai juliaaninen päiväluku '''JDN''' (''Julian Day Number'') on päivien luku laskettuna juliaanisen kalenterin nolla-ajankohdasta kello 12 iltapäivällä [[UTC|Greenwichin keskiaikaa]] (UT tai TT) maanantaina, 1. tammikuuta 4713 eaa. proleptisessä juliaanisessa kalenterissa. Proleptinen eli "taaksepäin jatkettu" juliaaninen kalenteri on alkuperäisen juliaanisen kalenterin laajennus. Ajankohta, josta päivät laskettiin, valittiin tarkoituksellisesti varhaisemmaksi kuin mitkään säilyneet historialliset dokumentit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Isbn = 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
Juliaanisesta päivästä käytetään
Juliaanista päivää käytetään monesti kirkkaudeltaan [[muuttuva tähti|muuttuvien tähtien]] kirkkauden vaihtelujen seuraamisessa, koska yhtenäisten aikajakojen pohjalta on helppo määrittää vaikkapa tähtien sykkimisjaksoja ja ennustaa tähtien kirkkauksia.
Rivi 56 ⟶ 54:
Alun perin juliaanista jaksoa käytettiin vain vuosien laskemiseen, ja sillä ilmaistiin toisinaan vanhan ajan historian vuosilukuja. Vuonna 1849 julkaistussa teoksessa ''Outlines of Astronomy'' tähtitieteilijä [[John Hershel]] otti käyttöön tavan ilmaista ajankohdat juliaanisen jakson alusta kuluneiden vuorokausien lukumääränä. Herschel selitti asian näin:
Teoksessaan Hershel mainitsi myös useita esimerkkejä päivämääristä, joita ajanlasku on eri aikoina ja eri kulttuureissa aloitettu tai ehdotettu aloitettavaksi tai ovat muutoin ajanlaskujen historian kannalta tärkeitä, sekä kuinka monta päivää tai vuorokautta tällöin oli kulunut juliaanisen jakson alusta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 679 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA679}}</ref>
Tähtitieteilijät alkoivat 1800-luvun lopulla käyttää Herschelin ehdottamia
Ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä [[Pierre-Simon Laplace]] käytti vuonna 1799 teokessaan ''Traité de Mécanique Céleste'' esimmäisenä päivämäärään liitettyjä [[desimaaliluku|desimaaliosia]] ajan ilmaisemiseen.<ref>{{kirjaviite | Pierre-Simon Laplace | Nimeke = Traité de Mécanique Céleste | Vuosi = 1799 | www = http://books.google.fi/books?id=QjEVAAAAQAAJ&pg=PA348&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref> Myöhemmät tähtitieteilijät ovat liittäneet vuorokauden desimaaliosat juliaanisiin päiviin, ja näin saatuja desimaalilukuja käytetään tähtitieteessä laskujen helpottamiseksi yleisesti ajan ilmoittamiseen. Tässä muodossa näitä lukuja käytti ensimmäisenä [[Harvard College Observatory]]n tähtitieteilijä [[Edward Charles Pickering]] vuonna 1890.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Edward Charles Pickering | Nimeke = An Introduction to the Study of Variable Stars | Sivu = 206 | Julkaisija = Vassar Semi-Centennial Series | Vuosi = 1915 | www = http://books.google.fi/books?id=5jQJAAAAIAAJ&printsec=toc&redir_esc=y}}</ref>
|