Ero sivun ”Juliaaninen päivä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu virheellinen tieto nimen alkuperästä
p {{sitaatti}}, kh
Rivi 9:
Juliaaninen päivä '''JD''' (engl. ''Julian Day'') tai juliaaninen päiväluku '''JDN''' (''Julian Day Number'') on päivien luku laskettuna juliaanisen kalenterin nolla-ajankohdasta kello 12 iltapäivällä [[UTC|Greenwichin keskiaikaa]] (UT tai TT) maanantaina, 1. tammikuuta 4713 eaa. proleptisessä juliaanisessa kalenterissa. Proleptinen eli "taaksepäin jatkettu" juliaaninen kalenteri on alkuperäisen juliaanisen kalenterin laajennus. Ajankohta, josta päivät laskettiin, valittiin tarkoituksellisesti varhaisemmaksi kuin mitkään säilyneet historialliset dokumentit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Isbn = 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Juliaanisesta päivästä käytetään myuitakinmuitakin variaatioita kuin varsinainen juliaaninen päivä JD. Joissain päiväluvusta on vähennetty jokin kiinteä luku. Toisissa päivälukuun on lisätty valonsäteen kulkuaika Auringosta Maahan.
Joissain päiväluvusta on vähennetty jokin kiinteä luku.
Toisissa päivälukuun on lisätty valonsäteen kulkuaika Auringosta Maahan.
 
Juliaanista päivää käytetään monesti kirkkaudeltaan [[muuttuva tähti|muuttuvien tähtien]] kirkkauden vaihtelujen seuraamisessa, koska yhtenäisten aikajakojen pohjalta on helppo määrittää vaikkapa tähtien sykkimisjaksoja ja ennustaa tähtien kirkkauksia.
Rivi 56 ⟶ 54:
Alun perin juliaanista jaksoa käytettiin vain vuosien laskemiseen, ja sillä ilmaistiin toisinaan vanhan ajan historian vuosilukuja. Vuonna 1849 julkaistussa teoksessa ''Outlines of Astronomy'' tähti­tieteilijä [[John Hershel]] otti käyttöön tavan ilmaista ajankohdat juliaanisen jakson alusta kuluneiden vuorokausien lukumääränä. Herschel selitti asian näin:
 
<blockquote>"{{Sitaatti|Näin saatua jaksoa 7980 juliaanisen vuoden jaksoa sanotaan juliaaniseksi jaksoksi, ja se on osoittautunut niin hyödylliseksi, että useimmat pätevät kirjoittajat eivät ole epäröineet julistaa, että vasta sen käyttöönoton myötä [[kronologia]]an on saatu valoa ja järjestystä. Sen keksimisestä tai elvyttämisestä saamme kiittää Joseph Scaligeria, jonka on sanottu saaneen sen [[Konstantinopoli]]n kreikkalaisilta. Ensimmäinen nykyisen juliaanisen jakson vuosi, eli se, jonka järjestysnumero kaikissa sen kolmessa alajaksossa on 1, oli vuosi 4713 eaa., ja keskipäivä kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä [[Aleksandria]]n pituuspiirillä on kronologinen epookki, johon nähden kaikki historialliset ajanlaskut ovat suorimmin ja ymmärrettävimmin verrattavissa laskemalla kokonaisten päivien lukumäärä tästä epookista keskipäivään Aleksandrian aikaa kulloinkin kyseessä olevan ajanlaskun ensimmäisenä päivänä. Aleksandrian pituuspiiri on valittu, koska sen mukaan [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] määritti kaikkien laskujensa perustana käyttämänsä [[Nabonassar]]in ajan­laskunajanlaskun alku­hetkenalkuhetken."|<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 678 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA678}}</ref></blockquote>}}
 
Teoksessaan Hershel mainitsi myös useita esimerkkejä päivämääristä, joita ajan­lasku on eri aikoina ja eri kulttuureissa aloitettu tai ehdotettu aloitettavaksi tai ovat muutoin ajan­laskujen historian kannalta tärkeitä, sekä kuinka monta päivää tai vuoro­kautta tällöin oli kulunut juliaanisen jakson alusta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Frederick W. Hershel | Nimeke = Outlines of Astronomy | Sivu = 679 | Julkaisija = | Vuosi = 1858 | www = http://books.google.fi/books?id=uj0DAAAAQAAJ&pg=PA679}}</ref>
 
Tähtitieteilijät alkoivat 1800-luvun lopulla käyttää Herschelin ehdottamia "juliaanisen”juliaanisen jakson päiviä"päiviä”, mutta käyttivät [[Greenwich]]in pituuspiiriä Aleksandrian asemesta sen jälkeen, kun tämä oli [[Washington D.C.|Washington]]in kansainvälisessä meridiaani­konferenssissa vuonna 1884 valittu [[nollameridiaani]]ksi. Tämä on nykyään tullut juliaanisia päiviä käytettäessä standardiksi.
 
Ranskalainen matemaatikko ja tähti­tieteilijä [[Pierre-Simon Laplace]] käytti vuonna 1799 teokessaan ''Traité de Mécanique Céleste'' esimmäisenä päivämäärään liitettyjä [[desimaaliluku|desimaaliosia]] ajan ilmaisemiseen.<ref>{{kirjaviite | Pierre-Simon Laplace | Nimeke = Traité de Mécanique Céleste | Vuosi = 1799 | www = http://books.google.fi/books?id=QjEVAAAAQAAJ&pg=PA348&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false}}</ref> Myöhemmät tähti­tieteilijät ovat liittäneet vuorokauden desimaali­osat juliaanisiin päiviin, ja näin saatuja desimaali­lukuja käytetään tähti­tieteessä laskujen helpottamiseksi yleisesti ajan ilmoittamiseen. Tässä muodossa näitä lukuja käytti ensimmäisenä [[Harvard College Observatory]]n tähtitieteilijä [[Edward Charles Pickering]] vuonna 1890.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Edward Charles Pickering | Nimeke = An Introduction to the Study of Variable Stars | Sivu = 206 | Julkaisija = Vassar Semi-Centennial Series | Vuosi = 1915 | www = http://books.google.fi/books?id=5jQJAAAAIAAJ&printsec=toc&redir_esc=y}}</ref>