Ero sivun ”Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura” versioiden välillä

'''Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura''' ('''SNS''', myöhemmässä kirjallisuudessa myös ''SNS I'') oli [[talvisota|talvisodan]] jälkeen, [[välirauha]]n aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen järjestö. Toiminta-ajatuksena oli kirjallisuuden julkaiseminen ja kokouksien, juhlien ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen. Seuran yhtenä perustajajäsenenä oli [[Mauri Ryömä]], joka oli myös koko seuran olemassaolon ajan sen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi [[Lauri Vilenius]]. Seura ajoi Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] suhteiden parantamista. Jäsenmäärä nousi melkein heti perustamisen jälkeen yli 35&nbsp;000 jäseneen, ja organisaatio käsitti kaiken kaikkiaan noin 115 paikallisjärjestöä. Osaa sen jäsenistöä pidettiin kommunistien myötäilijöinä tai he olivat lakkautetun kommunistipuolueen entisiä jäseniä. Seura joutui heti perustamisen jälkeen, Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi sisä- ja ulkopolitiikan välikappaleeksi, joko tahallaan tai tahtomattaan.<ref name="Upton s. 124-165">Upton s. 124-165</ref><ref name="Lundin s. 141-146">Lundin s. 141-146</ref>

Neuvostoliiton tavoin seuraSeura hyökkäsi voimakkaasti hallitusta sekä erityisesti [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattistasosialidemokraatteja]] puoluetta ja sen vaikutusvaltaisinta henkilöä [[Väinö Tanner]]ia vastaan. Eräässä kokouksessa Tanner vastasi hyökkäyksiin: [järjestö on] "selvästi kommunistinen yhdistys" "[[viides kolonna]], joka pyrkii elämään Venäjän leveän selän takana" ja vaati samalla seuran kieltämistä.<ref name="Upton s. 124-165" /><ref name="Lundin s. 141-146" /> Neuvostoliiton ohjailua osoitti myös se, että Neuvostoliittoon ei vastineeksi perustettu ''Neuvostoliiton ja Suomen rauhan ja ystävyyden seuraa'', toisin kuin [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen Neuvostoliitto-Suomi-Seura [[Suomi-Neuvostoliitto-Seura]]n vastineeksi. Suomen hallitus ei uskaltanut lakkauttaa seuraa, koska se nautti Neuvostoliiton luottamusta. Sosiaalidemokraattien puoluejohto kielsi melkein heti puolueen äänenkannattajia julkaisemasta mitään seuran eri tapahtumista, ja samoin kiellettiin tapahtumien järjestäminen puolueen omistamissa tiloissa. Talvisodan jälkeen oli yhä voimassa lehdistösensuuri, jonka avulla myös seuran julkaisemia lehtiä voitiin kieltää ja uutisia sensuroida tarvittaessa, ja niin myös tapahtui aika ajoin. Seuran julkaiseman lehden [[Soihtu (opiskelijalehti)|Soihdun]] ensimmäinen erikoisnumero ja muissa numeroissa julkaistuja yksittäisiä uutisia kiellettiin. SNS:n ilmoituksia muissa ilmestyvissä lehdissä sensuroitiin samaan aikaan.<ref name="Upton s. 124-165" /><ref name="Lundin s. 141-146" /> Syyskuussa lakkautettiin [[Kansan Sanomat]] kahden ilmestymiskerran jälkeen.<ref name="Lundin s. 141-146" />