Ero sivun ”Michael Monroe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 2001:14BA:16FF:3900:2C40:BFF1:720D:ABCB muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ipr1 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 35:
Michael Monroe lähti soolouralle heti Hanoi Rocksin hajottua. Syksyllä 1985 lehdet kirjoittelivat [[Cherry Bombz]]in ohella Michael Monroen ja hänen kämppäkaverinsa [[Stiv Bators]]in yhteistyöstä. Yhteistyön tuloksena syntyi muutamia kappaleita. Loppusyksystä [[Little Steven]] kutsui Batorsin ja Monroen New Yorkiin [[apartheid]]in vastaisen ''[[Sun City (albumi)|Sun City]]'' -albumin nimikappaleen musiikkivideokuvauksiin. Joulukuussa 1985 Monroe ilmoitti muuttavansa pysyvästi New Yorkiin, missä hän kokosi vuonna 1986 yhtyeen Secret Chiefs, joka teki muutaman kiertueen Suomessa aina eri kokoonpanolla ja nauhoitti Monroen ensimmäisen sooloalbumin ''[[Nights Are So Long]]'' 1987. Sooloalbumin ansiosta Monroen ura lähti uuteen nousuun, ja hän solmi maailmanlaajuisen levytyssopimuksen PolyGram Recordsin kanssa. Sopimuksen tuloksena julkaistiin toinen sooloalbumi ''[[Not Fakin' It]]'' vuonna 1989, ja se nousi [[Billboard]]-listan sijalle 161. Albumin ansiosta Monroe pääsi esiintymään huippuluokan maailmantähtien kanssa. Esimerkiksi kitaravalmistaja [[Les Paul]]in 75–vuotissyntymäpäivillä New Yorkin [[Hard Rock Café]]ssa [[Steven Tyler]] kutsui Monroen soittamaan [[Aerosmith]]in kappaleessa "Big Ten Inch Record".
 
Samana vuonna Monroe teki Hanoi Rocksia esikuvanaan pitäneen [[Guns N' Roses]]in kanssa yhteistyötä, joka konkretisoitui Hanoi Rocksin albumien uudelleen julkaisemisena [[Uzi Suicide]]lta ja Monroen ja [[Axl Rose]]n duettona ''Dead, Jail Or Rock 'N' Roll'' -musiikkivideolla. Rose ja Monroe ystävystyivät yhteistyön myötä. [[14. joulukuuta]] 1989 Yhdysvaltain-kiertueen päätöskeikalla [[Los Angeles]]issa [[Whisky-A- a Go-Gossa Go]]ssa esiintyivät yhdessä Michael Monroe, Slash, Axl Rose ja Stronzo-lämppäriyhtyeen [[Sam Yaffa]]kin, joka esitti Monroen kanssa muutamia Hanoi Rocks -kappaleita. Monroe ja Slash esiintyivät vielä yhdellä kiertueella, kunnes vuosi huipentui uudenvuodenaattona 1989 Monroen 70&nbsp;000 ihmisen keikkaan [[Loudness]]in, [[Don Henley]]n, [[Bryan Adams]]in ja [[Huey Lewis]]in kanssa [[Tokyo Dome]]n stadionilla. Saman esiintyjäkaartin show nähtiin myös [[Osaka]]ssa ja kahdessa muussa japanilaisessa kaupungissa.<ref name="MBNET"/>
 
Vaikka ''Not Fakin' It'' -albumi sai hyvän vastaanoton, sen levityksessä oli ongelmia. Monroe huomasi maailmalla keikkaillessaan, että levyä ei yleensä löytynyt suurten liikkeiden valikoimista ollenkaan. Palattuaan jo toiselta Japanin kiertueeltaan vuonna 1990 Monroe näki hänen kanssaan ennaltasopimattoman [[Music Television]]in mainoksen, jossa sanottiin muun muassa "Monroen olleen aivot Hanoi Rocksin takana". Monroen mukaan yhtyeessä oli parasta juuri se, ettei sillä tai sen takana ollut aivoja. Rehellisenä henkilönä Monroe vaati mainoksen hyllyttämistä. Tällaista toimintaa PolyGram ei suvainnut ja lopetti albumin ''Not Fakin' It'' markkinoinnin.<ref name="MBNET"/>