Ero sivun ”Fredrik I Barbarossa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 193.210.224.119) ja palautettiin versio 15138237, jonka on tehnyt 91.157.56.192 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Fredrik I Barbarossa''' ({{k-de|Friedrich I}}, noin [[1125]] – [[10. kesäkuuta]] [[1190]]) oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisari. Hän kuului [[Hohenstaufen]]-sukuun.<ref name=hss /> Barbarossa tarkoittaa punapartaa.
Fredrik I valittiin [[Saksa]]n kuninkaaksi [[Frankfurt am Main|Frankfurtissa]] [[4. maaliskuuta]] [[1152]] ja kruunattiin viisi päivää myöhemmin [[Aachen]]issa. Hänet valittiin Italian kuninkaaksi vuonna [[1154]] [[Pavia]]ssa ja paavi [[Hadrianus IV]] kruunasi hänet [[18. kesäkuuta]] [[1155]] Rooman keisariksi.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 786–787| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Vielä 30. kesäkuuta vuonna 1178 hänet kruunattiin Burgundin kuninkaaksi [[Arles]]issa. Ennen Saksan kuninkaaksi kruunaamista hän oli [[
== Nousu Saksan kuninkaaksi ==
Fredrik oli
==Suhteet paaviin==
Uusi kuningas oli innokas palauttamaan keisarikuntaan [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ja [[Otto I Suuri|Otto I Suuren]] aikaisen mahdin<ref name=hss /> ja näki, että järjestyksen palauttaminen Saksaan oli välttämätön edellytys keisarin aseman vahvistamiseen [[Italia]]ssa. Julistaessaan rauhan Saksaan
Noustessaan kuninkaaksi Fredrik oli ilmoittanut asiasta [[paavi]] [[Autuas Eugenius III]]:lle. Kruunauksesta ei vielä tuolloin sovittu. Maaliskuussa 1153 Konstanzissa sovittiin keisariksi kruunaamisen ehdoista kuurian kanssa. Sopimuksessa Barbarossa lupasi kukistaa Rooman kaupungin ja palauttaa se paavin herruuden alaiseksi. Lisäksi hän lupasi, ettei solmisi rauhaa roomalaisten tai normannien kanssa ilman paavin myöntymystä. Edelleen hän lupasi tukea paavin valta-asemaa ja vastustaa Bysantin valtapyrkimyksiä Italiassa. Paavi puolestaan lupasi kruunauksen keisariksi, tukevansa Fredrikiä valtakunnassa, julistavansa kapinalliset kirkonkiroukseen sekä osallistuvansa bysanttilaisten ajamiseen pois Italiasta. Sopimuksen taustalla oli ajankohtainen tilanne, jossa Etelä-Italian normannialueet uhkasivat siirtyä perinnön kautta Bysantille.
| |||