Ero sivun ”Petsamon lääni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennusta |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Petsamo.vaakuna.svg|thumb|150px|Petsamon läänin vaakuna]]
'''Petsamon lääni''' ({{k-sv|Petsamo län}}) syntyi kun [[Petsamo]]n alue [[Tarton rauha]]ssa vuonna 1920 sovittiin liitettäväksi Suomeen. Liittäminen tapahtui 14. helmikuuta 1921. Petsamo oli omana [[lääni]]nä vuoden 1921 loppuun. Seuraavan vuoden alussa se liitettiin [[Oulun lääni]]in Petsamon [[kihlakunta]]na, jonka ainoa kunta oli nimeltään Petsamo. Vuoden 1938 alussa perustettiin [[Lapin lääni]], johon Petsamon kuntakin kuului. Kunta luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 ja asia vahvistettiin 1947 [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhassa]]. Maapinta-alaltaan 10480 neliökilometrin alueella oli vuonna 1941 henkikirjoilla 4750 asukasta.
==Kartat==
{|cellspacing="0" border="0" bgcolor="white"
Rivi 13 ⟶ 15:
==Maaherrat==
*[[Ilmari Helenius]] 1921
==Läänin perustaminen==
Petsamon liittämisestä Suomeen sovittiin Tarton rauhansopimuksessa, mutta jo ennen sopimuksen virallista hyväksymistä Suomen [[Suomen valtioneuvosto|hallitus]] asetti syksyllä 1920 [[komitea]]n suunnittelemaan alueen olojen järjestämistä. Komitean mietintö valmistui 9. lokakuuta 1920 eli ennen rauhansopimuksen allekirjoittamista [[Tartto|Tartossa]]. Komitea ehdotti Petsamon hallinnon järjestämistä siten, että siitä muodostettaisiin oma lääni, koska [[Oulu]] sijaitsi kaukana ja Petsamon oloja tunnettiin huonosti muualla Suomessa.<ref name="Kaarninen">Kaarninen, Pekka: Petsamon liittäminen Suomeen. Teoksessa Vahtola, Jouko & Onnela, Samuli (toim.): ''Turjanmeren maa: Petsamon historia 1920–1944,'' s. 77–82. Rovaniemi, Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.</ref>
Komitea ehdotti myös Petsamon pitämistä [[miehitys|miehitettynä]], koska Norjan ja [[Neuvosto-Venäjä]]n [[ulkopolitiikka]] koettiin uhkaksi. Miehityksen toimeenpani [[Suomen rajavartiolaitos|rajavartioston]] osasto, jonka koko ei saanut olla kovin suuri, jottei Norjassa ilmenisi katkeruutta, mutta koon tuli olla riittävä [[bolševikit|bolševikkien]] hyökkäyksen varalta. Presidentti [[K. J. Ståhlberg|Ståhlberg]] julisti Petsamoon [[poikkeustila]]n 21. tammikuuta 1921, koska alueen tilannetta ei oikein tunnettu. Eduskunta oli hyväksynyt syksyllä 1920 poikkeustilan mahdollistavan [[laki|lain]], jolla varauduttiin [[kommunismi|kommunistien]] [[valtionraja|rajan]] yli tapahtuvaan poliittiseen kiihotukseen. Hallitus piti tällaista lakia ehtona Tarton rauhansopimuksen [[ratifiointi|ratifioinnille]].<ref name="Kaarninen" />
==Lääninhallinto==
Petsamon [[lääninhallitus|lääninhallinto]] järjestettiin vain vuodeksi 1921, joten [[virkamies|virkamiehet]] nimitettiin määräajaksi. Hallintoa johti [[maaherra]], jolla poikkeustilan vuoksi oli muiden läänien maaherroja laajemmat valtuudet. Esimerkiksi muiden virkamiesten kirjeet muualle Suomeen kulkivat maaherran kautta. Maaherralla oli valtuudet valvoa lääninsä asukkaita, normaalia laajemmat mahdollisuudet toimituttaa etsintöjä ja vangitsemisia, oikeus rajoittaa ihmisten liikkumis- ja oleskeluoikeutta lääninsä alueella ja antaa määräyksiä jopa rajavartioston joukoille. Toisaalta hänen tuli järjestää elintarvikkeiden jakelu asukkaille.<ref name="Kaarninen" />
Maaherrana toimi [[eversti]] [[Ilmari Helenius]], jota sekä valtio että petsamolaiset pitivät sopivana henkilönä hoitamaan [[virka]]ansa. Hän oli kotoisin rajaseudulta ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] palveluksessa toimineena osasi venäjän kieltä. Helenius oli hyvin perillä myös poliisin toiminnasta, sillä hän oli työskennellyt Helsingin [[vt]]. [[poliisipäällikkö]]nä.<ref name="Kaarninen" />
Yksi lääninhallituksen ensimmäisistä toimista oli [[väestönlaskenta]] ja [[uskollisuuden vala]]n ottaminen. Asukkaat suostuivat [[vala]]n vannomiseen, vain yksi [[luostari]]n [[munkki]] teki poikkeuksen. Valan sai vannoa joko suomeksi tai venäjäksi, sillä osa väestöstä osasi vain venäjää. Käytännössä valatilaisuuksien järjestäminen oli hankalaa petsamolaisten asuessa läänissään hyvin hajallaan. Valatilaisuuksia pidettiin vielä vuonna 1922. Valtaosa asukkaista piti suomalaista hallintoa parempana kuin edeltäneitä epävakaita oloja, vaikka uutta hallintoa moitittiin yhteyksien katkaisemisesta Venäjään ja Norjan suhtautumisen muuttumisesta vihamieliseksi.<ref name="Kaarninen" />
Ennen suomalaisen hallinnon muodostamista Petsamossa oli ollut venäläinen [[paikallishallinto]], jonka toiminta oli vähänlaista ja sekä oikeudelliset että hallinnolliset asiat lähes kokonaan järjestämättä. [[Kyläkokous]] ja kylän vanhin olivat olleet keskeiset toimijat ja ylemmät venäläiset virkamiehet olivat vierailleet harvoin Petsamossa. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] seurauksena alueelta muuttivat pois kaikki virkamiehet ja opettajat. Vaikka bolševikit olivat tuoneet uuden virkamiehistön, eivät suomalaiset suunnitelleet tulevan hallinnon olevan jatkoa aiemmalle, vaan hallinto haluttiin järjestää kokonaan uudelleen. Petsamon läänin maaherran tehtäväksi jäi myös kunnallishallinnon järjestäminen.<ref name="Kaarninen" />
Lääninhallinto aloitti pian asukkaiden suomalaistamisen, jossa keskeisiä toimijoita olivat suomenkieliset koulut. Läänin venäläisten ja [[karjalaiset|karjalaisten]] perheiden uskottiin niiden avulla omaksuvan suomalaisuuden ja suomenkielisyyden. Tarkoitusta varten perustettiin keväällä 1921 kaksi koulua. Opetuksen järjestämistä vaikeutti kuitenkin oppilaiden rajallinen kielitaito ja opettajien toimiminen myös elintarvikkeiden jakajina. Aikuisväestölle pidettiin kerran viikossa kansantajuisia esitelmiä ja heidän suopeuttaan uudelle hallinnolle pyrittiin lisäämään myös vapauttamalla heidät verojen maksamisesta. [[Verovapaus|Verovapauden]] myöntämiseen vaikutti tosin myös se, ettei petsamolaisilla ollut käytössään Suomen rahaa, ja he olivat vähävaraisia.<ref name="Kaarninen" />
==Lääninhallituksen virkamiehet==
[[Suomen valtioneuvosto|Valtioneuvosto]] nimitti läänin maaherran, lääninsihteerin ja [[kruununvouti|kruununvoudin]]. Maaherraksi valittiin [[ratsuväki|ratsuväen]] eversti Ilmari Helenius, lääninsihteeriksi [[maanmittausinsinööri]] [[Väinö Ahla]] ja kruununvoudiksi [[varatuomari]] Lauri Itkonen. Helenius siirtyi Uudenmaan läänin maaherraksi jo syksyllä 1921, jonka jälkeen lääninsihteeri Ahla ja [[kamreeri]] Lauri Tuomola hoitivat läänin hallintoa maaherran puolesta. Petsamossa lääninhallinto oli hyvin maaherrakeskeinen ja kaikkien hallinnonalojen käytännön johtaminen oli keskitetty hänelle.<ref name="Suomela">Suomela, Johanna: Petsamon kunnalliselämä. Teoksessa Vahtola, Jouko & Onnela, Samuli (toim.): ''Turjanmeren maa: Petsamon historia 1920–1944,'' s. 347–349. Rovaniemi, Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.</ref>
Muut lääninhallituksen virkamiehet palkkasi maaherra. Lääniin palkattiin kaksi kansakoulunopettajaa, kanslisti, [[kirjanpitäjä]], [[kätilö]], [[lennätin]]virkamies, [[lääkäri]], [[metsänhoitaja]], [[pappi]] ja kaksi sairaanhoitajaa. Palkan lisäksi valtio maksoi heille kalustetun huoneen, lämmön, veden sekä meno- ja paluumatkan toimipaikalle. Hyvä palkka ei tahtonut riittää houkuttelemaan henkilöstöä Petsamoon, joka sijaitsi etäällä ja jossa olot poikkesivat muun Suomen oloista. Virkamiesten ja [[virkailija|virkailijoiden]] oli varsinaisten virkatehtäviensä ohessa hoidettava myös muita maaherran pyytämiä tehtäviä. Lääninhallitus pani alulle myös kunnallishallinnon ja hoiti sen piiriin kuuluvia tehtäviä. Läänin lakkauttamisen jälkeen lääninhallituksen tehtävät siirtyivät sellaisille viranomaisille, jotka muualla Suomessa jo näitä hoitivat.<ref name="Suomela" />
==Lääninhallinnon lakkauttaminen==
Petsamon lääni oli muihin lääneihin verrattuna alueeltaan kovin pieni<ref name="Suomela" /> ja
[[Suomen sisäministeriö|sisäasiainministeriö]] piti jo keväällä 1921 lääninhallintoa liian kalliina ja pyrki sen lopettamiseen. Petsamoa varten varatut [[määräraha]]t ylitettiin ja lääninhallintoon osoitetuista varoista ei koettu olevan paljoakaan hyötyä. Rahaa tosin käytettiin myös [[Petsamo-yhtiön]] toimintaan. Valtion [[tilintarkastaja]]t pitivät Petsamon hallintoa hapuilevana ja sen suunnittelua olemattomana. Lääninhallinnon olemassaoloa eivät myöskään vaatineet ulkomailta alueeseen kohdistuva uhka, eikä asukkaiden tyytymättömyys uuteen hallintoon, sillä he eivät suhtautuneet Suomen viranomaisiin vihamielisesti. Asukkaiden hoidettavaksi uskallettiin antaa kunnallishallinto ja sen järjestämiseksi Petsamosta tehtiin [[kunta]].<ref name="Kaarninen" />
Päätös läänin lopettamisesta tehtiin kesällä 1921 ja vuoden 1922 alusta lähtien Petsamo kuului väliaikaisena [[kihlakunta]]na [[Oulun lääni]]in. Maaherra muutti pois Petsamosta lokakuussa 1921 ja hän oli tyytyväinen elintarvikkeiden jakelun järjestämiseen ja asukkaiden suomalaistamisen aloittamiseen. Alueen taloudellinen tilanne oli edelleen kehno ja muitakin ongelmia oli, mutta asukkaat tulivat jotenkuten toimeen. Vaikeaa oli esimerkiksi uuden valtakunnanrajan merkitseminen [[erämaa]]han. Suomalaiset joutuivat suorittamaan [[rajankäynti|rajankäynnin]] itse ja saivatkin sen valmiiksi marraskuussa 1921 ennen määräajan päättymistä. Venäläiset vaativat uutta rajankäyntiä, mutta tähän aikaan vuodesta se ei enää onnistunut. Suomen hallitus myöntyi kuitenkin venäläisten vaatimaan merkityn rajalinjan muutokseen, jotta päästäisiin sopuun ja saataisiin uudelle rajalinjalle molempien hyväksyntä. Tämän vuoksi rajan kulkua muutettiin [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennolla]].<ref name="Kaarninen" />
== Lähteet ==
* Valtioneuvoston päätös Petsamon läänin hallinnon ja oikeudenhoidon järjestämisestä. Suomen asetuskokoelma 23/1921.
* Valtioneuvoston päätös Petsamon alueen liittämisestä Oulun lääniin. Suomen asetuskokoelma 291/1921.
===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{Läänit}}
| |||