Ero sivun ”Kongon demokraattinen tasavalta” versioiden välillä

Lisätty Mobutu valtakaudesta kertova kappale
(Lisätty Mobutu valtakaudesta kertova kappale)
 
Mobutu hankki itselleen suuren omaisuuden kavaltamalla valtion omaisuutta ja vaatimalla lahjuksia: miljardeja dollareita talletettiin ulkomaisille pankkitileille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/world/mobutu-takes-the-money-and-runs-to-a-safe-haven-1261945.html | Nimeke=Mobutu takes the money and runs to a safe haven | Julkaisija =The Independent | Ajankohta=1997 | Kieli ={{en}} | Viitattu=6.10.2010}}</ref>
 
=== Mobutun valtakausi ===
{{Pääartikkeli|[[Mobutu Sese Seko]]}}
[[Tiedosto:Mobutu Nixon.gif|thumb|left|250px|Mobutu Sese Seko ja [[Richard Nixon]] [[Washington (DC)|Washingtonissa]] vuonna 1973.]]
Mobutun hallinto oli aluksi epäpoliittinen ja jopa politiikan vastainen. Hänen mukaansa poliitikot olivat viidessä vuodessa raunioittaneet maan, ja viiden vuoden kuluttua maassa ei olisi enää poliittisia puolueita. Mobutu sai hätätilanhallinnon vallitessa lähes täyden vallan ja pyrki leikkaamaan poliitikkojen valtaa. Maakuntien määrää vähennettiin ja niiden itsehallintoa leikattiin. Parlamentti menetti merkityksensä ja ajoittain lakkautettiin.
 
Vuonna 1966 Mobutu perusti vapaaehtoisliikkeen ”Tasavallan vapaaehtoiset joukot” ja pyrki kokoamaan taakseen kansanliikettä. Hän nimitti itsensä ”toiseksi kansallissankariksi” Lumumban jälkeen, jota oli ollut syrjäyttämässä. Vuonna 1967 luotiin Vallankumouksen kansanliike (Mouvement Populaire de la Révolution; MPR), joka oli vuoteen 1990 asti ainut sallittu puolue. Sen jäsenyydestä tuli kaikille kansalaisille pakollinen.<ref name="NYT"/> Myös kaikki [[Ammattiliitto|ammattiliitot]] yhdistettiin yhdeksi suuremmaksi liitoksi.
 
Mobutua vastaan oli aluksi vastarintaa. Vuonna 1966 neljä ministeriä pidätettiin ja teloitettiin julkisesti syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta. Katanganin kapina murskattiin kuten myös valkoisten palkkasoturien kapina vuonna 1967. Vuoteen 1970 mennessä lähes kaikki vastarinta oli kukistettu ja hallitus saanut maan hallintaansa.
 
Korostaakseen [[afrikka]]laista identiteettiä Mobutu nimesi maansa uudelleen Zaireksi lokakuussa 1971.<ref name="MSN">[http://encarta.msn.com/encyclopedia_761578969/mobutu_sese_seko.html MSN Encarta]</ref> Hän määräsi kaikki luopumaan kristityistä nimistä ja 1972 hän otti itselleenkin uuden afrikkalaisperäisen nimen ''Mobutu Sese Seko Kuku Ngbendu Wa Za Bang''a (”Kaikkivoipa voitontahtoinen taistelija, joka kulkee valloituksesta toiseen tulta kylväen”), joka lyheni arkikäytössä muotoon ''Mobutu Sese Seko''.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/386839/Mobutu-Sese-Seko | Nimeke = Mobutu Sese Seko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Länsimaisten pukujen tilalle tuli [[abacost]]-niminen vaate, jonka käyttäminen oli pakollista virkamiehille ja ministereille. Lisäksi Kongon suurimmat kaupungit saivat uudet afrikkalaiset nimet – esimerkiksi Léopoldvillestä tuli [[Kinshasa]], Elisabethvillestä [[Lubumbashi]] ja Stanleyvillestä [[Kisangani]].<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html | Nimeke = Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref><ref name="CNN"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sean Rorison | Nimeke = Congo| Vuosi = 2012 | Sivu = 70 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bradt | Tunniste = ISBN 9781841623917 | www = http://books.google.fi/books?id=_5EoYIaHk70C&pg=PA70&lpg=PA70 | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
Mobutu [[kansallistaminen|kansallisti]] ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta 1973. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin 1976. Harvat palasivat.<ref name="IND">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/people/obituary-mobutu-sese-seko-1238238.html | Nimeke = Obituary: Mobutu Sese Seko | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = The Independent | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja [[hyperinflaatio]]on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theatlantic.com/past/unbound/flashbks/rwanda/zaire.htm | Nimeke = Zaire - an African Horror Story | Tekijä = | Ajankohta = 1993 | Julkaisija = Atlantic | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
Mobutu tarvitsi avustuksia entiseltä siirtomaaisännältä Belgialta, Ranskalta ja Yhdysvalloilta hillitäkseen [[Angola]]sta käsin toimivien Katanganin [[kapina]]llisten hyökkäyksiä vuosina 1977 ja 1978.<ref name="EB"/> Mobutun uudelleenvalinnasta äänestettiin 1977 ja 1984, mutta kummallakaan kerralla hänellä ei ollut vastaehdokkaita.<ref name="EB"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1984/07/30/world/around-the-world-big-turnout-reported-in-zaire-election.html | Nimeke = Big Turnout Reported In Zaire Election | Tekijä = | Ajankohta = 1984 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Mobutun ympärille luotiin vaikuttava [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]], jonka ylläpitämiseksi julkisille paikoille pystytettiin Mobutua esittäviä muotokuvia ja tiedotusvälineissä levitettiin häntä ylistävää [[propaganda]]a. Vuonna 1983 Mobutu nimettiin sotamarsalkaksi.
 
Mobutun valtakauden aikana hänen henkilökohtainen varallisuutensa kasvoi, ja lopulta sen arvioitiin olevan noin viiden miljardin [[Yhdysvaltain dollari]]n suuruinen.<ref name="CNN">{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/WORLD/9709/07/mobutu.wrap/ | Nimeke = Mobutu dies in exile in Morocco | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = CNN | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Hänen ulkomaalaisille pankkitileille tallettamansa summa vastasi suuruudeltaan Zairen [[valtionvelka]]a. Valtaisan omaisuutensa Mobutu hankki ohjaamalla Zairen vientituotteista – [[kulta|kullasta]], [[kupari]]sta, [[timantti|timanteista]] ja [[Maaöljy|öljystä]] – saadut tulot itselleen. Samalla kansa köyhtyi niin suuresti, ettei [[palkka|palkkoja]] voitu maksaa. Kaupunkien [[infrastruktuuri]] romahti ja ihmiset kärsivät [[nälänhätä|nälänhädästä]]. Zairen ainoita hyvätuloisia olivat Mobutun sukulaiset ja ystävät. Mobutun vallastasyöksemisen aikaan maan talous oli vaipunut itsenäisyyttä edeltävälle vuoden 1958 tasolle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://articles.latimes.com/1994-11-26/business/fi-1606_1_world-bank | Nimeke = World Bank Warns Zaire | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = 1994 | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1994/05/24/world/zaire-drifting-into-anarchy-as-authority-disintegrates.html?pagewanted=all&src=pm | Nimeke =Zaire Drifting Into Anarchy As Authority Disintegrates | Tekijä = | Ajankohta = 1994 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> vaikka väkiluku oli kolminkertainen tuolloiseen nähden.
 
Diktatuurista huolimatta monet [[länsimaat]], erityisesti Yhdysvallat ja [[Ranska]], ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] tukivat Mobutun hallintoa, sillä tämä oli omaksunut aatteekseen [[antikommunismi|antikommunismin]]. Mobutun kannatuksen takana oli myös länsimaiden halu päästä käsiksi Zairen mittaviin luonnonvaroihin, ja kommunismin uhan patoaminen keskisessä Afrikassa.<ref name="IND"/> Erityisesti Yhdysvaltain suhteet Zaireen pysyivät lämpiminä; [[Jimmy Carter]]in hallinto antoi puolet Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan varatuista kehitysapuvaroista Kinshasan Kongoon, ja esimerkiksi [[Ronald Reagan]]in hallinnon aikana Mobutu vieraili Valkoisessa talossa kolme kertaa. Vuonna 1980 Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti sotilasavun lopettamisesta Zairelle, mutta senaatti kumosi päätöksen.
 
=== Mobutun kauden jälkeen ===
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen pakotti Mobutun muuttamaan politiikkaansa demokraattiseen suuntaan. Vuodesta 1990 alkaen maa siirtyi monipuoluevaltaan, ja perustettiin kansalliskokous, joka nimitti pääministerin oppositiosta ja alkoi järjestellä parlamenttivaaleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html | Nimeke=Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire | Julkaisija = NY Times | Ajankohta= 1997}}</ref>
 
Ruandasta [[Ruandan isänmaallinen rintama|Ruandan isänmaallisen rintaman]] voittoa paenneet pakolaiset, lähinnä [[Ruandan kansanmurha]]n jälkeisiä tutsien kostotoimia pelänneet hutut, saattoivat Kongon itäosan sekasorron valtaan. Siellä jo 1960-luvulla ilman menestystä kapinoinut [[Laurent-Désiré Kabila|Laurent Kabila]], jota [[Che Guevara]] oli käynyt tukemassa 1960-luvulla, käytti tilaisuuden hyväkseen ja johti ”Demokraattisten voimien liiton Kongon vapauttamiseksi” (AFDL) [[Ensimmäinen Kongon sota|ensimmäisessä Kongon sodassa]] (1996–1997) Mobutua vastaan ja onnistui syöksemään hänet vallasta vuonna 1997.<ref>[http://www.britannica.com/worldsapart/4_timeline_print.html Central Africa: The Closest of Enemies] Britannica</ref> AFDL:n joukkojen pääosa oli tutseja. Sitä tukivat Suurten järvien alueen valtioiden johtajat, lähinnä Ruandan [[Paul Kagame]] ja [[Uganda]]n [[Yoweri Museveni]]. AFDL eteni Kongojokea alas kohdaten vain vähäistä vastarintaa Kinhasan armeijan joukkojen vaihtaessa puolta. Kabila sai uskottavuutta ollessaan Mobutun pitkäaikainen vastustaja ja Patrice Lumumban kannattaja. 16. toukokuuta 1997 monikansalliset joukot etenivät Lubumbashin lentokentälle neuvottelujen keskeytyessä ja Mobutu pakeni maasta. Samana päivänä Kabila julistautui presidentiksi.<ref name="BBCTL"/> Vuonna 1997 valtion nimi muutettiin Zairesta takaisin Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. <ref name="bbcafricademocraticrepublicofcongo "/>
 
Kabilaa alettiin kuitenkin pian syyttää edeltäjänsä kaltaisesta itsevaltaisuudesta ja korruptiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/africaandindianocean/democraticrepublicofcongo/1318326/Laurent-Kabila.html | Nimeke=Laurent Kabila | Julkaisija =Telegraph | Selite = muistokirjoitus | Ajankohta=2001 | Kieli ={{en}} | Viitattu=7.10.2010}}</ref> Hän kääntyi ruandalaisia tukijoitaan vastaan näiden kieltäydyttyä vetäytymästä maan rikkaista itämaakunnista. Heinäkuussa 1998 Kabila vaati [[Uganda]]n ja [[Ruanda]]n joukkojen poistumista maasta.<ref>[http://www.globalsecurity.org/military/world/war/congo.htm Congo Civil War] Global Security</ref>