Versio 28. heinäkuuta 2018 kello 21.25 muokkaa Amoigni (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 080 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 28. heinäkuuta 2018 kello 21.32 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 142 muokkausta Kumottu muokkaus 17463986, jonka teki Amoigni (keskustelu) tuollainen mielipide ei kuulu tietosanakirjaan Merkkaukset: rv Kumoaminen Uudempi muutos →
Rivi 33: ==Taiteellinen ala== Taiteellisen alan ylintä opetusta antavat [[Sibelius-akatemia]], [[Teatterikorkeakoulu]], [[Taideteollinen korkeakoulu]] ja [[Kuvataideakatemia]] sekä [[Lapin yliopisto]] (taideteollisella alalla) ja [[Tampereen yliopisto]] (teatteritaiteen alalla). Nämä yliopistot antavat opetusta [[kuvataiteet\|kuvataiteiden]], [[musiikki\|musiikin]], [[tanssi]]n, [[teatteri\|teatteritaiteen]] sekä taiteen (käytännössä [[taideteollisuus\|taideteollisuuden]]) koulutusaloilla, joita kutsutaan taiteellisiksi aloiksi. Näillä aloilla ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisenä koulutuksena voi joko suorittaa tieteellisen jatkotutkinnon (opinnäytteenä lisensiaatintutkimus tai väitöskirja kuten tiedealoilla) tai Sibelius-Akatemiassa ja Kuvataideakatemiassa vaihtoehtoisesti ''taiteellisen'' jatkotutkinnon, joka tähtää siihen, että tutkinnon suorittaja "saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita". Taideteollisen alan jatkotutkinto on tieteellinen, mutta siihen voi sisältyä taiteellisia osioita. ~~==Jatko-opiskelu eri maissa==~~ Nobel-palkitun [[Bengt Holmström]]in mukaan Pohjoismaiset yliopistot ovat katastrofaalisia, koska niissä sallitaan vapautta, vaikka "luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä." Hän seuraa tohtoriopiskelijoittensa työntekoa tiukasti, vaatii näitä valitsemaan ideoistaan vain yhden ja määrää keskittymään vain siihen. Tämä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Hän myös pakottaa heidät ylittämään rajansa aivan kuten huippu-urheilijoidenkin pitää tehdä. Eurooppalainen käytäntö on lepsumpi, kiinalainen vielä paljon tiukempi. Hänen yliopistonsa [[MIT]]:n tutkijat ovat saaneet 63 Nobel-palkintoa, Suomi 5.<ref>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html\|nimeke=Älä usko silmiäsi\|ajankohta=15.7.2018\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä