Versio 16. marraskuuta 2015 kello 23.00 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 999 muokkausta "monografi" po. monografia ← Vanhempi muutos		Versio 27. heinäkuuta 2018 kello 17.11 muokkaa kumoa Elsxt (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 129 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Lähteetön\|Tarkennus}}[[Kuva:Ulla Ruotsalaisen väitös.png\|thumb\|right\|250px\|Väitöstilaisuus päättää jatko-opiskelun.]] '''Jatkotutkinto''' on [[yliopisto]]llinen, [[ylempi korkeakoulututkinto\|ylemmän korkeakoulututkinnon]] jälkeen suoritettavissa oleva tieteellinen tutkinto. Suomessa tämä tarkoittaa [[lisensiaatti\|lisensiaatin]] tai [[tohtori\|tohtorin]] tutkintoa. Kuitenkin lääketieteen, eläinlääketieteen sekä hammaslääketieteen aloilla tieteellinen jatkokoulutus käsittää ainoastaan tohtorin tutkinnon, koska näiden alojen ylempänä korkeakoulututkintona on lisensiaatti. Rivi 8: [[Ruotsi]]n valtakunnassa, johon [[Helsingin yliopisto\|Turun akatemia]] perustettiin, maisteri oli tyypillisesti ylin filosofinen tutkinto. Tohtorin arvonimeä käytettiin lähinnä teologiassa, jossa se oli kuninkaan myöntämä, ansioituneiden [[piispa\|piispojen]] ja [[rovasti\|rovastien]] saama, arvonimi. Myös lääke- ja lakitieteessä käytettiin yliopiston ansioituneille maistereille väittelyn jälkeen myöntämää tohtorin tutkintoa. Filosofian tohtori oli kuitenkin mahdottomuus, sillä filosofisen tiedekunnan tarkoituksena oli toimia ylempiin opintoihin valmistavana. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin myöntää filosofian tohtorin arvonimiä tieteellisesti ansioituneille, väitelleille maistereille. Samaan aikaan otettiin käyttöön [[dosentti\|dosentin]] arvo, joka myönnettiin yliopistossa opetusta antavalle, professuuria odottavalle maisterille (''magister docendi''). [[Suomi\|Suomen]] tultua osaksi [[Venäjä]]n valtakuntaa myös teologian tohtorin arvon myöntäminen siirtyi hallitsijalta yliopistolle. ~~Viime vuosisadan~~1900-luvun alussa perustetut [[Teknillinen korkeakoulu]] ja [[Helsingin kauppakorkeakoulu]] toivat uusia koulutusaloja ja nimikkeitä jatko-opintojen piiriin. Myöhemminkin alojen eriytyminen on johtanut uusiin tohtorin tutkintonimikkeisiin. On kuitenkin huomattava, että tohtorin (ja lisensiaatin) tutkintonimikkeissä vaihtelua on vähemmän kuin alemmissa tutkinnoissa. Esimerkiksi niin [[diplomi-insinööri]]t kuin [[arkkitehti\|arkkitehditkin]] opiskelevat tekniikan tohtoreiksi. Samoin kaikki [[luonnontiede\|luonnontieteilijät]] ja [[humanistiset tieteet\|humanistit]] valmistuvat filosofian tohtoreiksi. Lisensiaatin tutkintonimike viittaa lisensiaatin oikeuteen (lisenssiin) väitellä suorittamatta ylimääräisiä opintoja. Aina 1950-luvun alkuun saakka lisensiaatin tutkinto oli vapaaehtoinen, mutta tällöin se asetettiin pakolliseksi, ennen väitöskirjaa suoritettavaksi välitutkinnoksi. Myöhemmin lisensiaatintutkinnon pakollisuudesta luovuttiin.

Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä