Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"monografi" po. monografia
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Lähteetön|Tarkennus}}[[Kuva:Ulla Ruotsalaisen väitös.png|thumb|right|250px|Väitöstilaisuus päättää jatko-opiskelun.]]
'''Jatkotutkinto''' on [[yliopisto]]llinen, [[ylempi korkeakoulututkinto|ylemmän korkeakoulututkinnon]] jälkeen suoritettavissa oleva tieteellinen tutkinto. Suomessa tämä tarkoittaa [[lisensiaatti|lisensiaatin]] tai [[tohtori|tohtorin]] tutkintoa. Kuitenkin lääketieteen, eläinlääketieteen sekä hammaslääketieteen aloilla tieteellinen jatkokoulutus käsittää ainoastaan tohtorin tutkinnon, koska näiden alojen ylempänä korkeakoulututkintona on lisensiaatti.
 
Rivi 8:
[[Ruotsi]]n valtakunnassa, johon [[Helsingin yliopisto|Turun akatemia]] perustettiin, maisteri oli tyypillisesti ylin filosofinen tutkinto. Tohtorin arvonimeä käytettiin lähinnä teologiassa, jossa se oli kuninkaan myöntämä, ansioituneiden [[piispa|piispojen]] ja [[rovasti|rovastien]] saama, arvonimi. Myös lääke- ja lakitieteessä käytettiin yliopiston ansioituneille maistereille väittelyn jälkeen myöntämää tohtorin tutkintoa. Filosofian tohtori oli kuitenkin mahdottomuus, sillä filosofisen tiedekunnan tarkoituksena oli toimia ylempiin opintoihin valmistavana. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin myöntää filosofian tohtorin arvonimiä tieteellisesti ansioituneille, väitelleille maistereille. Samaan aikaan otettiin käyttöön [[dosentti|dosentin]] arvo, joka myönnettiin yliopistossa opetusta antavalle, professuuria odottavalle maisterille (''magister docendi''). [[Suomi|Suomen]] tultua osaksi [[Venäjä]]n valtakuntaa myös teologian tohtorin arvon myöntäminen siirtyi hallitsijalta yliopistolle.
 
Viime vuosisadan1900-luvun alussa perustetut [[Teknillinen korkeakoulu]] ja [[Helsingin kauppakorkeakoulu]] toivat uusia koulutusaloja ja nimikkeitä jatko-opintojen piiriin. Myöhemminkin alojen eriytyminen on johtanut uusiin tohtorin tutkintonimikkeisiin. On kuitenkin huomattava, että tohtorin (ja lisensiaatin) tutkintonimikkeissä vaihtelua on vähemmän kuin alemmissa tutkinnoissa. Esimerkiksi niin [[diplomi-insinööri]]t kuin [[arkkitehti|arkkitehditkin]] opiskelevat tekniikan tohtoreiksi. Samoin kaikki [[luonnontiede|luonnontieteilijät]] ja [[humanistiset tieteet|humanistit]] valmistuvat filosofian tohtoreiksi.
 
Lisensiaatin tutkintonimike viittaa lisensiaatin oikeuteen (lisenssiin) väitellä suorittamatta ylimääräisiä opintoja. Aina 1950-luvun alkuun saakka lisensiaatin tutkinto oli vapaaehtoinen, mutta tällöin se asetettiin pakolliseksi, ennen väitöskirjaa suoritettavaksi välitutkinnoksi. Myöhemmin lisensiaatintutkinnon pakollisuudesta luovuttiin.