Ero sivun ”Ludvig XIV” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 107:
Ludvig XIV:n talouspolitiikka oli hyvin yksinkertaista: kuningas kulutti sodassa kaiken sen rahan, jonka [[Jean-Baptiste Colbert|Colbert]] onnistui haalimaan valtion kirstuihin. [[Kardinaali Mazarin|Mazarinin]] aikana kiristyvä verotus oli alkuunpanijana lukuisille kansannousuille, vastaaville kuin oli ollut aateliston kapina [[Fronde (kapina)|Fronde]] ja kansan kapina [[Jacquerie]]: Solognen alueen maatyöläisten eli puukengänkäyttäjien kapina huhtikuusta elokuuhun [[1658]] ja Boulonnaisin kapina toukokuussa [[1662]] (tapahtumaa kutsutaan joskus Lustucrus-kapinaksi).
 
Mazarinin jälkeen Colbert jatkoi uusien taloudellisten keksintöjen tekoa. Hän kehitti [[merkantilismi]]sta oman version, jota kutsuttiin sittemmin [[Jean-Baptiste Colbert|colbertismiksi]]. Tämä talouspolitiikka voidaan selittää parilla sanalla: on lisättävä vientiä ja vähennettävä tuontia. Hän perusti manufaktuureja, jotka saattoivat olla valtion omistuksessa, kuten Beuvais’n kutomo ja CobelinsinGobelins'in manufaktuuri, tai yksityisessä omistuksessa kuten Saint-Cobainin manufaktuuri. Valuutan virtaamiseksi maahan Colbert suosi vientiä ja tuki sitä valtion kautta. Hänen politiikkaansa kuului myös tuonnin rajoittaminen ja voimakas [[protektionismi]]. Hän kehotti ja houkutteli Euroopan parhaita käsityöläisiä tulemaan töihin Ranskaan, jotta maa olisi voinut tarjota parhaan mahdollisen laatuluokan tuotteita, joita olisi laatunsa puolesta myös helppo myydä. Helpottaakseen kaupankäyntiä Colbert paransi Ranskan infrastruktuuria erityisesti uusia maanteitä rakentamalla. Poikansa Jan-Baptiste Colbertin eli Seignelayn markiisin avustuksella hän kehitti myös kauppalaivastoa [[Kansainvälinen kauppa|viennin]] edistämiseksi ja kuninkaallista sotalaivastoa saattueiden matkanteon turvaamiseksi. [[Siirtomaa|Siirtomaiden]] lisääminen ja niin sanottujen kauppakomppanioiden kehittäminen kuuluivat myös Colbertin ohjelmaan. Vaikka innokkaan hallitsijan ja hänen ministerinsä kiinnostuksen kohteena olikin koko silloinen tunnettu maailma, perustettiin heidän aikanaan vain [[Ranska]]n Itä-Intian kauppakomppania, Ranskan Länsi-Intian (Amerikan) kauppakomppania, [[Välimeri|Välimeren]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] kauppakumppania sekä [[Senegal]]in ([[Afrikka|Afrikan]]) kauppakomppania, jonka osalle tuli [[Orjuus|orjien]] [[kolmiokauppa|kolmikantakaupan]] organisointi.
 
===Siirtomaaisännyyden kehitys===