Wikipedia

Ero sivun ”Satakunnan Museo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 320 muokkausta
p l
p kh
Rivi 14:
| kotisivut = {{URL|http://www.pori.fi/kulttuuri/museot/satakunnanmuseo.html}}
}}
'''Satakunnan Museo''' on vuonna 1888 perustettu [[maakuntamuseo]], joka sijaitsee [[Pori]]ssa. Vuonna 1888 perustettu museo on yksi Suomen vanhimpia [[kulttuurihistoria]]llisia museoita. [[Satakunta|Satakunnan]] maakuntamuseon statuksen se sai [[Opetusministeriöopetusministeriö]]ltä vuonna 1980.
 
Nykyinen museorakennus on valmistunut vuonna 1973. Näyttelytiloja Satakunnan Museolla on kolmessa kerroksessa, lisäksi väliaikaisia näyttelyjä varten on oma tila. Museon yhteydessä toimii myös kahvila sekä museokauppa. Lisäksi museoon kuuluvat [[Luontotalo Arkki]], [[Rosenlew-museo]], [[Rakennuskulttuuritalo Toivo]] ja [[Korsmanin talo]] sekä [[Reposaari|Reposaaren]] kaupunginosaan sijoitettu museohinaaja [[Museohinaaja Santtu|Santtu]]. Vuoden 2015 alussa Satakunnan Museoon liitettiin myös Lavian kotiseutumuseo [http://aikamatkasatakunnassa.fi/kohteet/lavian-kotiseutumuseo/].
 
==Historia==
Rivi 22:
Satakunnan Museon on perustanut vuonna 1888 [[Porin Suomalaisen Seura]]. Ensimmäisen kesän aikana kerättiin lahjoituksina ihmisillä olevia muinaisesineitä, joita kertyi noin 60. Vuoden kuluttua saatiin talteen yhteensä yli 600 esinettä, jotka sijoitettiin Suomalaisen Seuran aktiivijäsenen, opettaja [[Matti Kauppinen|Matti Kauppisen]] kotiin ensimmäisen kahden vuoden ajaksi. [[Suomen Senaatti|Senaatti]] vahvisti vuonna 1893 museon viralliseksi nimeksi Satakunnan Museo. Porin kaupungin omistukseen museo siirtyi tammikuussa 1899. Ensimmäiset omat tilansa museo sai kolmen vuokralla olleen säilytyspaikan jälkeen vuonna 1903, jolloin museo siirtyi niin sanottuun [[Iltaman talo]]on. Se sijaitsi nykyisen [[Porin kaupunginkirjasto]]n tontilla.<ref name=ohjelma>[http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kulttuuritoimi/satakunnanmuseo/6FcgVN4AL/Satakunnan_Museon_kokoelmaohjelma_2009.pdf Satakunnan Museon kokoelmaohjelma] Porin kaupunki 2009. Viitattu 19.8.2014.</ref>
 
Ensimmäisenä museonhoitajana aloitti maisteri [[F. I. Färling]], jonka jälkeen tehtävää hoiti Matti Kauppinen vuoteen 1930 saakka. Hänen kaudellaan museon kokoelmat kasvoivat 13&nbsp;000 esineeseen, joista suurin osa oli myös Kauppisen hankkimia. Toiseksi eniten esineitä hankki työmies [[Aleksander Winter]], joka maakuntaan tekemiltään kiertomatkoilta toi mukanaan noin 4&nbsp; 000 esinettä. Hänestä tuli myös yksi Suomen tärkeimpiä muinaisjäännösten kerääjiä. Kauppisen jälkeen Satakunnan Museon toiminnasta vastasi Poriin voimistelunopettajaksi saapunut olympiamitalisti [[Arvid Rydman]], jonka kuoleman jälkeen museonjohtajaksi valittiin hänen leskensä, senaattori [[J. V. Snellman]]in pojantytär [[Kerttu Rydman]].<ref name=ohjelma/>
 
=== Sotien jälkeinen aika ===
[[File:Luontotalo Arkki.jpg|thumb|Luontotalo Arkki.]]
1940- ja 1950-luvuilla museon ongelmaksi muodostuimuodostuivat ahtaus sekä puuttelisetpuutteelliset varastointilat. Ne aiheuttivat maalausten ja puuesineiden homehtumista. Osa esineistöstä oli siirretty [[Isolinnankatu|Isolinnankadulla]] sijaitsevan entisen kansakoulun ullakolle, jossamissä ne joutuivat vuotavan katon alla kärsimään vesivahingoista ja jopa vaurioituivat katon romahtaessa. Vuonna 1949 museo sai lämmittämätöntä säilytystilaa [[Liinaharjan kartano]]n navetasta ja muutamaa vuotta myöhemmin entisen lääninsairaalan tiloista Isolinnankadulta. Uusien museotilojen etsintä ja suunnittelu oli alkanut melkein heti Iltaman taloon muuton jälkeen, mutta aikaa kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin asia viimein saatiin vierille.<ref name=ohjelma/> Vuonna 1961 Porin kaupungin museolautakunta antoi uuden museorakennuksen piirustusten teon arkkitehti [[Olaf Küttner]]ille ja hankki samalla museolle tontin vuoden 1852 [[Porin palo 1852|Porin palosta]] lähtien puistona olleen entisen kirkon paikalta. Hanke viivästyi kuitenkin vielä niin, että museon peruskivi muurattiin vasta 1971 ja rakennus otettiin käyttöön 1973. Vuonna 1977 museo sai uutta varastotilaa entiseltä Puolustusvoimienpuolustusvoimien varikolta [[Vähärauma]]n kaupungiosasta.<ref name=kos/>
 
Satakunnan Museon toiminta jatkoi seuraavina vuosikymmeninä edelleen laajenemistaan. Vuonna 1982 museo sai lahjoituksena hinaaja [[Museohinaaja Santtu|Santun]], joka asetettiin näytteille Reposaareen. Toiminta laajeni edelleen, kun vuonna 1990 museon omistukseen tuli [[V kaupunginosa (Pori)|V kaupunginosasta]] neljästä puurakennuksesta koostuva kiinteistö. Uuteen yksikköön perustettiin Rakennuskulttuuritalo Toivo näyttely- ja verstastiloineen sekä 1950-luvun alun työläiskodiksi sisustettu Korsmanin talo. 2000-luvun alussa samaan pihapiiriin pystytettiin vielä vuodelta 1849 peräisin oleva hirsitalo, joka oli purettu [[VI kaupunginosa (Pori)|VI kaupunginosasta]]. Museonjohtaja [[Leena Sammallahti|Leena Sammallahden]] aikana 1990-luvulla käynnistettiin oman luonnonhistoriallisen museon suunnittelu. Luontotalo Arkki avattiin lopulta yleisölle [[Pohjoispuisto]]n varrella sijaitsevassa entisessä Porin kaupungin puhelinlaitoksen rakennuksessa vuonna 1999. Neljä vuotta myöhemmin museo sai hallintaansa teollisuuskonserni [[Rosenlew]]in historiaa esittelevä kokoelman, jonka pohjalta avattiin [[Aittaluoto|Aittaluodossa]] sijaitsevaan entiseen [[kruununmakasiini]]in Rosenlew-museo vuonna 2006. Kesällä 2008 museo luopui Liinaharjan kartanon varastostaan ja siirsi esineistöään [[Porin puuvillatehdas|Porin puuvillatehtaan]] tiloihin.<ref name=ohjelma/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunnan_Museo”