Ero sivun ”Vantaan historia” versioiden välillä

===Ruotsin vallan aika===

[[Kuva:Pyhän Laurin kirkko.jpg|thumb|300px|left|[[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]], pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.<ref>{{verkkoviite|osoite= http://www.vantaanseurakunnat.fi/kirkot/plaurin_kirkko | nimike= Pyhän Laurin kirkko| julkaisija= Vantaan seurakunnat}} {{404}}</ref> Kirkko sijaitsee [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]n kaupunginosassa, joka on vieläkin Vantaan ruotsinkielisimpiä alueita.]]

 

[[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen sekä [[Hämeenlinna]]an johtava maantie kulkivat alueen läpi synnyttäen jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, merkittävimpänä [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]. ''Helsingaa'' (Helsinginjoki, nykyinen [[Vantaanjoki]]) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran toukokuussa [[1351]], kun [[Ruotsi]]n silloinen kuningas [[Maunu Eerikinpoika]] antoi [[Tallinna]]n hiippakunnan [[Padisen luostari]]n munkeille [[lohi|lohenpyyntioikeuden]] Helsinginjoessa. Joki antoi nopeasti nimen koko alueelle, mistä on saanut aiheensa myös kaupungin [[Vantaan vaakuna|vaakuna]]. Helsingin [[kirkkopitäjä]] syntyi 1370–1390-luvuilla, ja [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|pyhän Laurin kivikirkko]] valmistui sinne vuonna 1460. Kirkkorakennus sijoitettiin hyvien kulkuyhteyksien solmukohtaan Vantaanjoen ja Keravanjoen lähelle. Kirkollista keskusta halkoi myös tiestö: [[Suuri rantatie]] Turusta Viipuriin sekä Hämeentie [[Hämeen linna]]an ja etelään rannikolle. Helsingin pitäjän ensimmäinen kirkkoherra mainitaan vuonna [[1395]]. Helsingin pitäjän katsotaan vakiintuneen omaksi kirkko- ja hallintopitäjäkseen 1400-luvulla, ja varhaisin maininta alueella olevasta [[Pyhä Laurentius|pyhälle Laurentiukselle]] omistetusta kirkosta on vuodelta 1401. Eräs paikallinen [[rälssi]]suku lahjoitti Helsingin pitäjän kirkolle yhden veromarkan suuruisen alueen [[Rekola]]sta. Nimi ''Helsinge'' (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna [[1428]]. Samana vuonna alueen kalastusoikeudet siirtyivät [[Turun hiippakunta|Turun hiippakunnalle]], mikä edesauttoi kivisen kirkon rakentamista alkuperäisen puisen tilalle.

| [[Kari Nenonen (kaupunginjohtaja)|Kari Nenonen]]

| 1953–

|}