Ero sivun ”Sorvalin hautausmaa” versioiden välillä

Sorvalin hautausmaata laajennettiin ensimmäisen kerran 1800-luvun puolivälissä. Ortodoksisen alueen sisäänkäynnille rakennettiin samassa yhteydessä lain edellyttämä [[paarihuone]], jossa suoritettiin myös ruumiinavauksia.<ref name=hautausmaa/> Vuonna 1888 ortodoksiselle hautausmaalle valmistui puurakenteinen [[Uspenskin kirkko]], jonka omisti Venäjän armeija. Se oli käytössä myös Suomen itsenäistymisen jälkeen, mutta tuhoutui myöhemmin jatkosodan aikana.<ref>[http://www.vbrg.ru/articles/istorija_vyborga/istorija_svjatykh_mest_vyborga/sorvali_muistojen_lehto/kolme_ortodoksista_kirkkoa/ Kolme ortodoksista kirkkoa] Viipurin kaupunki. Viitattu 28.10.2014.</ref> Kirkon paikalla on nykyään muistokivi.<ref>[http://vyborg-press.ru/pblogs/po_obe_storoni_granitsi/2007/07/14/na_meste_sorvalskogo_kladbishcha_budet_landshaftniy_park_i_memorial На месте Сорвальского кладбища будет ландшафтный парк и мемориал] Выборгские Ведомости. Viitattu 28.10.2014. {{ru}}</ref> Luterilaisilla ei Sorvalin hautausmaallaahautausmaalla milloinkaan ollut omaa siunauskappelia. 1900-luvun alkuvuosina suomalaisten määrä kasvoi Viipurissa runsaasti ja vuonna 1924 suomalaista aluetta laajennettiin Saunalahden rantaan päin arkkitehti [[Otto-Iivari Meurman]]in suunnitelmien mukaan.<ref name=hautausmaa/> Laajennuksen myötä hautausmaan koko kasvoi 4,2 hehtaarista<ref name=kartoissa/> noin seitsemään.<ref name=kotimaa>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/viipurin-luterilaisista-hautamuistomerkeista-kirja/ | Nimeke = Viipurin luterilaisista hautamuistomerkeistä kirja | Ajankohta = 7.2.2011 | Julkaisija = Kotimaa24 | Viitattu = 28.10.2014}}</ref>