Ero sivun ”Somalimaa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 63:
Somalian presidentti [[Siad Barre]] ja [[Etiopia]]n [[Mengistu Haile Meriam]] allekirjoittivat [[Ogadenin sota|Ogadenin sodan]] jälkeisen rauhansopimuksen huhtikuussa 1988. Rauhansopimuksen perusteella Siad lakkautti tukensa [[Länsi-Somalian vapautusrintama]]lle ja Etiopia vastaavasti [[Somalian kansallinen liike|Somalian kansalliselle liikkeelle]] ja [[Somalian pelastuksen demokraattinen rintama|Somalian pelastuksen demokraattiselle rintamalle]].<ref name="Lewis 2008, s. 77">Lewis 2008, s. 77</ref> Siadin hallintoa vastustaneen Somalian kansallisen liikkeen kannatuksen valtaosa oli peräisin Keski- ja Pohjois-Somalian [[Isaaq]]-klaaneilta. Se oli sodan aikana tehnyt hyökkäyksiä tukikohdistaan Etiopiasta Somaliaan, joihin Somalian keskushallinto oli vastannut raa'asti Pohjois-Somalian väestön keskuudessa.<ref>Lewis 2008, s. 75</ref> Pelko rauhansopimuksen seurauksisista sai Somalian kansallisen rintaman tekemään hyökkäyksen Pohjois-Somalian sotilaskohteisiin, mistä käynnistyi täysimittainen sota hallituksen ja Isaaq-klaanin välillä vuosina 1988–1991. Sota oli verinen ja ainakin puoli miljoonaa pakolaista siirtyi Etiopian ja [[Djibouti]]n puolelle.<ref name="Lewis 2008, s. 77" />
Siad pyrki asemansa turvatakseen lietsomaan klaanisotaa. Pohjoisen Isaaq-klaaniin kuulumattomat klaanit, kuten Esa- ja Gadabursi-klaanit aseistettiin, minkä lisäksi hallituksen puolella taisteli Ogadenin pakolaisia. Sota kääntyi kuitenkin lopulta hallitusta vastaan. Etelässä oli vuonna 1989 perustettu hallituksen vastainen [[Somalian isänmaallinen liike]], johon kuului esimerkiksi [[Yleinen somalikongressi]]. Siad Barre joutui pakenemaan pääkaupunki [[Mogadishu]]sta 26. tammikuuta 1991 ja
===Itsenäistynyt Somalimaa===
| |||