Ero sivun ”Kamerun” versioiden välillä

| koko-nimi = Kamerunin tasavalta

| nimet-virallisilla-kielillä = République du Cameroun<br>Republic of Cameroon

| lippu = [[Tiedosto:Flag of Cameroon.svg|125px|Kamerunin lippu]]

| vaakuna = [[Tiedosto:Cameroon COA.svg|125px|Kamerunin vaakuna]]

| sijainti = [[Tiedosto:Location Cameroon AU Africa.svg|300px|Kamerunin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).]]

| nimi-genetiivissä = Kamerunin

| motto = Paix, Travail, Patrie - Peace, Work, Fatherland (Rauha, työ, isänmaa)

| viralliset-kielet = [[ranskan kieli|ranska]] ja [[englannin kieli|englanti]]

| pääkaupunki = [[Yaoundé]]

| pääkaupungin-koordinaatit = {{coor dm|3|52|N|11|31|E|type:city}}

| valtionpäämiehen-nimike = [[Presidentti]]

| nykyinen-valtionpäämies = [[Paul Biya]]

| alan-sijaluku = 52

| pinta-ala =475 475&nbsp;440 <ref name="CIA">{{CIA FactbookVerkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/cm.html|nimeke=Cameroon|julkaisu=The World Factbook|julkaisija=CIA|kieli={{en}}|viitattu=22.7.2018}}</ref>

| vesipinta-ala = 1,3 %

| väestönlaskentavuosi = 2012

| väkiluvun-sijaluku = 57

| väkiluku =20 20&nbsp;129 &nbsp;878 <ref name="CIA"/>

| väestötiheys = 34

| itsenäisyystapahtumat =&ndash; - [[Ranska]]sta ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]]

| itsenäisyysvuodet = [[1. tammikuuta]] [[1960]] ja [[1. lokakuuta]] [[1961]]

| valuutta = [[CFA-frangi]]

| valuuttatunnus = XAF

| aikavyöhyke = UTC+1

| kesäaika = ei käytössä

| kansallislaulu = [[Chant de Ralliement]]

| verkkotunnus = .cm

| suuntanumero = 237

| hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}}

| hdi-sija = {{ValtioHDISija|CM}}

| hdi = {{ValtioHDI|CM}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>

| bkt-vuosi = 2013

| bkt-sija = 97

| bkt =53 53&nbsp;160 miljoonaamilj. [[Yhdysvaltain dollari|USD]] <ref name="CIA"/>

| bkt-per-asukas =2400 2&nbsp;400 USD

| valtiomuoto = [[tasavalta]]

| muut-kaupungit = [[Douala]] (suurin kaupunki)

| väestönkasvu = 2,028 <ref name="CIA"/>

| väestönkasvuvuosi = 2012

| maatalous = 19,7 <ref name="CIA"/>

| teollisuus = 31,9 <ref name="CIA"/>

| palvelut = 48,4 <ref name="CIA"/>

| lyhenne = CM

| ajoneuvo = CAM

| lentokone = TJ

| alaviite =

'''Kamerunin tasavalta''' on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä [[Afrikka|Afrikassa]]. Sen rajanaapureita ovat [[Nigeria]] lännessä, [[Tšad]] koillisessa, [[Keski-Afrikan tasavalta]] idässä sekä [[Päiväntasaajan Guinea]], [[Gabon]] ja [[Kongon tasavalta]] etelässä. Kamerunilla on rannikkoa [[Guineanlahti|Guineanlahteen]] kuuluvalla [[BiafranlahtiBonnynlahti|BiafranlahdellaBonnynlahdella]]. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on [[Kamerunvuori]] lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat [[Douala]], [[Yaoundé]] ja [[Garoua]]. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti [[makossa]]sta ja [[bikutsi]]sta, ja menestyksekkäästä [[Kamerunin jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkueestaan]]. Kamerunin viralliset kielet ovat [[Ranskan kieli|ranska]] ja [[Englannin kieli|englanti]].

Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat [[Sao-kulttuuri]]n jäsenet [[Tšadjärvi|Tšadjärven]] ympäristössä ja [[Bakat|baka]]-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. [[Portugali]]laiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi ''Rio dos Camarões'' (”rapujoki”), mistä nimi ''Kamerun'' on peräisin. [[Fulbet|Fulbesotilaat]] perustivat [[Adamawan emiraatti|Adamawan emiraatin]] maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja [[Fon (Kamerun)|fon]]-kuntia. Kamerunista tuli [[Saksan keisarikunta|Saksan]] siirtomaa vuonna 1884, ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen alue jaettiin [[Ranska]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kesken [[Kansainliitto|Kansainliiton]] mandaatiksi. [[Union des Populations du Cameroun]] -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti [[Ahmadou Ahidjo]]n johdossa. Brittiläisen Kamerunin [[Southern CameroonsEtelä-Kamerun|eteläinen osa]] liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.

Nykyisen Kamerunin alueella on ollut asutusta [[Neoliittinen kausi|neoliittiselta]] kaudelta]] lähtien. Pisimpään maassa ovat yhtäjaksoisesti asuneet [[pygmit]], kuten [[bakat]].<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 2.</ref> [[Sao-kulttuuri]] syntyi [[Tšadjärvi|Tšadjärven]] ympärille noin vuonna 500 ja väistyi [[Kanem-Bornu|Kanemin]] ja sen seuraajavaltion [[Kanem-Bornu|Bornun]] tieltä. Länteen syntyi kuningaskuntia, [[Fon (Kamerun)|fon-kuntia]] ja heimokuntia.

Portugalilaiset purjehtijat saapuivat Kamerunin rannikolle vuonna 1472. He havaitsivat [[Wouri]]-joessa runsaasti rapuja ja nimesivät sen niiden mukaan ”rapujoeksi” ({{k-pt|Rio dos Camarões}}), mistä myös nimi ”Kamerun” on peräisin. Seuraavien vuosisatojen aikana eurooppalaiset alkoivat harjoittaa säännöllistä kauppaa rannikon asukkaiden kanssa ja [[Kristinusko|kristityt]] lähetyssaarnaajat tunkeutuivat sisämaahan. 1800-luvun alussa [[Modibo Adama]] johti pohjoisessa [[Fulbet|fulbesotilaita]] [[jihad]]iin ei-islaminuskoisia ja osittain islaminuskoisia kansoja vastaan ja perusti [[Adamawan emiraatti|Adamawan emiraatin]]. Alueelta fulbeja paenneet asukkaat saivat aikaan merkittävän muutoksen Kamerunin väestön rakenteessa.<ref>Fanso 1989, s. 84.</ref>

[[Saksan keisarikunta]] valtasi maan alueen siirtomaakseen ([[Saksan Kamerun]]) vuonna 1884 ja aloitti vakaan tunkeutumisen sisämaahan. Saksa aloitti hankkeita siirtomaansa infrastruktuurin parantamiseksi, mutta käytti raakaa [[pakkotyö]]järjestelmää.<ref name="DeLancey 125">DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 125.</ref> Kun Saksa hävisi [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]], Kamerunista tuli [[Kansainliitto|Kansainliiton]] mandaatilla hallittava alue ja se jaettiin [[Ranskan Kamerun]]iin ja [[Brittiläinen Kamerun|brittiläiseen Kameruniin]] vuonna 1919. Ranskalaiset integroivat Kamerunin talouden huolellisesti emämaahansa<ref name="DeLancey 5">DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 5.</ref> ja paransivat alueen infrastruktuuria investoinneilla, ammattityöläisillä ja jatkamalla pakkotyövoiman käyttöä.<ref name="DeLancey 125"/> Britit hallitsivat aluettaan naapurimaasta [[Nigeria]]sta. Brittien alueen asukkaat valittivat, että heistä oli tehty laiminlyöty ”siirtomaan siirtomaa”. Nigerialaisia siirtotyöläisiä muutti joukoittain brittiläisen Kamerunin eteläosiin, mikä lopetti pakkotyövoiman käytön, mutta suututti alueen alkuperäiset asukkaat.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 4.</ref> Kansainliiton mandaatit muutettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] huoltohallintoalueiksi vuonna 1946, ja itsenäisyydestä tuli Ranskan Kamerunissa keskeinen poliittinen kysymys.<ref name="DeLancey 5"/> Ranska kielsi radikaaleimman poliittisen puolueen [[Union des Populations du Cameroun]]in (UPC) 13. heinäkuuta 1955. Kielto johti pitkään sissisotaan ja puolueen johtajan [[Ruben Um Nyobé]]n salamurhaan.<ref name="DeLancey 6">DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 6.</ref> Brittiläisessä Kamerunissa pohdittiin, pitäisikö alueen yhdistyä jälleen Ranskan Kameruniin vai liittyä Nigeriaan.

1. tammikuuta 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi presidenttinään [[Ahmadou Ahidjo]], ja 1. lokakuuta 1961 entinen brittiläinen [[Southern Cameroons]]Etelä-Kamerun yhdistyi naapuriinsa ja muodosti sen kanssa Kamerunin liittotasavallan. Ahidjo käytti edelleen käynnissä olevaa sotaa UPC:n kanssa ja pelkoja etnisestä konfliktista vahvistamaan presidentin valtaa, mitä hän jatkoi senkin jälkeen, kun UPC oli vaimennettu vuonna 1971.<ref name="DeLancey 6"/> Hänen puolueestaan [[Union Nationale Camerounaise]]sta tuli ainoa sallittu puolue 1. syyskuuta 1966 ja vuonna 1972 liittovaltiomalli lakkautettiin [[Yaoundé]]sta johdetun Kamerunin yhdistyneen tasavallan tieltä.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 19.</ref> Ahidjo noudatti [[suunniteltu liberalismi|suunnitelluksi liberalismiksi]] kutsuttua talouspolitiikkaa asettaen [[rahakasvi]]en viljelyn ja öljyntuotannon etusijalle. Hallinto käytti öljystä saatuja varoja muodostamaan kansallisen rahavarannon, maksamaan viljelijöille ja rahoittamaan tärkeitä kehityshankkeita; monet aloitteet kuitenkin epäonnistuivat, kun Ahidjo nimitti epäpäteviä liittolaisiaan ohjaamaan niiden toteutusta.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 7.</ref>

Ahidjo lähti virastaan 4. marraskuuta 1982 ja jätti valta-asemansa perustuslain mukaiselle seuraajalleen [[Paul Biya]]lle. Ahidjo kuitenkin hallitsi edelleen puoluettaan ja yritti johtaa maata kulissien takaa, kunnes Biya ja hänen liittolaisensa pakottivat Ahidjon eroamaan. Biya aloitti hallituskautensa siirtymällä demokraattisempaa hallintomallia kohti, mutta epäonnistunut [[Kamerunin vallankaappausyritys 1984|vallankaappausyritys]] ajoi hänet lähemmäs edeltäjänsä johtamistapaa.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 8.</ref> [[Kamerunin talouskriisi|Talouskriisi]] iski maahan 1980-luvun puolivälissä ja kesti 1990-luvun loppuun saakka kansainvälisen talouskehityksen, kuivuuden, öljyn hinnan laskun ja vuosia kestäneen korruption ja huonon hallinnon vuosi. Kamerun haki kansainvälistä apua, leikkasi valtion kuluja ja yksityisti teollisuuttaan. Kun monipuoluejärjestelmä sallittiin jälleen joulukuussa 1990, englanninkieliset painostusryhmät alkoivat vaatia suurempaa autonomiaa ja jotkut myös eroa Kamerunista [[Ambazonia]]n tasavallaksi.<ref name="DeLancey 9">DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 9.</ref> Helmikuussa 2008 Kamerunissa koettiin pahimmat väkivaltaisuudet 15 vuoteen, kun liikennelaitoksen lakko Doualassa kasvoi [[Kamerunin mielenosoitukset 2008|väkivaltaisiksi mielenosoituksiksi]] 31 kunnassa.<ref>Nkemngu{{Verkkoviite|osoite=http://www.cameroon-tribune.net/article.php?lang=Fr&oled=j11032008&idart=9281&olarch=|nimeke=Facts and Figures of the Tragic Protests|tekijä=|julkaisu=Cameroon Tribune|ajankohta=11.3.2008|julkaisija=|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref><ref>Matthews{{Verkkoviite|osoite=http://www.africanews.com/site/list_messages/16465|nimeke=Cameroon protests in USA|tekijä=|julkaisu=Africa News|ajankohta=12.3.2008|julkaisija=|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref>

Biya valittiin toiselle kaudelle vuonna 2011.<ref name="CIA"/> Vuodesta 2016 lähtien Kamerunia on koetellut poliittinen kriisi. Maan [[Kamerunin englanninkieliset|englanninkielinen]] väestönosa]] aloitti mielenosoitukset ranskankielistä väestöä suosivan politiikan takia. Mielenosoittajia pidätettiin ja aktivisteja surmattiin. Tuhannet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja osa heistä naapurimaa [[Nigeria]]n puolelle. Kiristyneessä tilanteessa alettiin vaatia entistä sinnikkäämmin erillisen valtion eli [[Ambazonia]]n perustamista, jonka aseelliset kannattajat ovat ottaneet yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-africa-44561929 | Nimeke = Burning Cameroon: Images you'reyou’re not meant to see | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta Julkaisupaikka= | Julkaisupaikka Ajankohta= 25.6.2018| Julkaisija = BBC | Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu = 25.6.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Kamerunin presidentti|Kamerunin presidentillä]] on laajat, yksipuoliset valtaoikeudet luoda politiikkaa, hallinnoida valtion virastoja, komentaa [[Kamerunin asevoimat|armeijaa]], neuvotella ja ratifioida sopimuksia sekä julistaa hätätila.<ref>"BackgroundNeba Notes:1999, Cameroon; Nebas. 250.</ref> Presidentti nimittää hallituksen virkamiehet kaikille tasoille, [[Kamerunin pääministeri|pääministeristä]] (hallituksen virallinen pää) maakuntien kuvernööreihin, departementtien johtajiin ja kaupunginvaltuustojen jäseniin suurissa kaupungeissa. Presidentti valitaan vaaleilla seitsemän vuoden välein. Pienemmissä kunnissa asukkaat valitsevat pormestarit ja valtuutetut.

Korruptio on yleistä hallinnon kaikilla tasoilla. Vuonna 1997 Kamerun perusti korruption vastaisia toimistoja 29 ministeriöön, mutta vain 25 prosenttia niistä aloitti toimintansa,<ref name="IRIN:0">IRIN, "{{Verkkoviite|osoite=http://www.irinnews.org/news/2006/01/27/new-anti-corruption-drive-leaves-many-sceptical|nimeke=New anti-corruption drive" leaves many sceptical|tekijä=|julkaisu=IRIN|ajankohta=27.1.2006|julkaisija=|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> ja vuonna 2007 Kamerun oli [[Transparency International]]in korruptioluettelossa sijalla 138 yhteensä 163 tutkitusta valtiosta.<ref>"{{Verkkoviite|osoite=www.transparency.org/policy_research/surveys_indices/cpi/2007|nimeke=Corruption Perceptions Index". 2007|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Transparency International|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> 18. tammikuuta 2006 Biya aloitti korruptionvastaisen kampanjan [[National Anti-Corruption Observatory]]n ohjauksessa.<ref name="IRIN:0" />

Kamerunin lakijärjestelmä perustuu suureksi osaksi Ranskan siviililainsäädäntöön, mutta siinä on vaikutteita myös [[tapaoikeus|tapaoikeudesta]].<ref name="CIA"/> Vaikka tuomioistuimet ovat nimellisesti itsenäisiä, ne ovat toimeenpanevan [[Kamerunin oikeusministeriö|oikeusministeriön]] hallinnassa.<ref name="State Dept:1">"{{Verkkoviite|osoite=https://www.state.gov/outofdate/bgn/cameroon/149520.htm|nimeke=Background Note: Cameroon"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=Kesäkuu 2010|julkaisija=U.S. Department of State|selite=arkistoitu|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Presidentti nimittää tuomarit kaikille tasoille. Tuomiovalta on jaettu virallisesti tribunaaleihin, [[Kamerunin vetoomustuomioistuin|vetoomustuomioistuimeen]] ja [[Kamerunin korkein oikeus|korkeimpaan oikeuteen]]. Kansalliskokous valitsee yhdeksänjäsenisen [[Haute Cour de justice]]n jäsenet: se tuomitsee hallinnon keskeisiä jäseniä, jos heitä syytetään maanpetturuudesta tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Kamerunin poliisia ja armeijaa rikosepäiltyjen, etnisten vähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen jäsenten sekä poliittisten aktivistien kaltoin kohtelusta ja jopa kidutuksesta.<ref>"Cameroon"”Cameroon”, Amnesty International; "Cameroon”Cameroon (2006)"”, Freedom House; "Cameroon"”Cameroon”, Country Reports on Human Rights Practices, U.S. Department of State; "Elections”Elections to the Human Rights Council"Council”, Amnesty International.</ref> Vankilat ovat liian täynnä, eikä niissä ole juuri saatavilla riittävästi ruokaa tai lääkäripalveluita.<ref name="EHRC:2">"{{Verkkoviite|osoite=http://web.amnesty.org/library/Index/ENGIOR410062006?open&of=ENG-CMR|nimeke=2006 Elections to the Human Rights Council".: Background information on candidate countries|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=Toukokuu 2006|julkaisija=Amnesty International|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref><ref name="Human Rights Report:3">"{{Verkkoviite|osoite=https://www.state.gov/j/drl/rls/hrrpt/2006/78723.htm|nimeke=Cameroon",. Country Reports on Human Rights Practices|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=6.3.2007|julkaisija=U.S. Department of State|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Perinteisten päälliköiden pohjoisessa pitämiä vankiloita syytetään poliittisten vastustajien vangitsemisesta hallituksen pyynnöstä.<ref name="Freedom House:4">"Cameroon ({{Verkkoviite|osoite=https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2006)", /cameroon?page=22&year=2006&country=6935|nimeke=Cameroon|tekijä=|julkaisu=Freedom House|ajankohta=2006|julkaisija=|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> 2000-luvun alusta lähtien yhä useammat poliisit ja santarmit ovat kuitenkin joutuneet syytteeseen sopimattomasta käytöksestä.<ref name="Human:3" Rights Report"/>

Lainsäädäntövaltaa käyttää [[Kamerunin kansalliskokous]]. Elin koostuu 180 edustajasta, jotka valitaan viisivuotiskausiksi ja jotka kokoontuvat kolme kertaa vuodessa. Lait hyväksytään enemmistöäänestyksissä. Kokous on harvoin muuttanut tai estänyt presidentin ehdottamia lakeja.<ref name="State Dept:1" /> Vuoden 1996 perustuslaki määräsi perustettavaksi parlamenttiin ylähuoneen, satajäsenisen senaatin, mutta se toteuteeiintoteutettiin vasta 2013.<ref name="CIA"/> Hallitus tunnustaa perinteisten päälliköiden, fonien ja [[lamido]]jen vallan paikallishallinnossa ja kiistojen ratkaisemisessa, kunhan heidän päätöksensä eivät ole ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa.<ref>"BackgroundNeba Note:1999, Cameroon"; Nebas. 252.</ref>

Presidentti Paul Biyan [[Rassemblement démocratique du Peuple Camerounais]] -puolue (RDPC) oli ainoa sallittu poliittinen puolue joulukuuhun 1990 saakka. Sen jälkeen maahan on syntynyt lukuisia etnisiä ja alueellisia poliittisia ryhmittymiä. Tärkein oppositiopuolue on [[Social Democratic Front]] (SDF), joka toimii pääosin maan englanninkielisellä alueella ja jota johtaa [[John Fru Ndi]].<ref name = "lergai">West 2004, s. 11.</ref> Biya ja hänen puolueensa ovat vaaleissa pitäneet hallussaan presidenttiyden ja kansalliskokouksen, mutta kilpailijat ovat tuominneet vaalit epäreiluiksi.<ref name="DeLancey 9"/> Ihmisoikeusjärjestöt väittävät, että hallitus sortaa oppositioryhmiä estämällä mielenosoituksia, häiritsemällä kokoontumisia ja pidättämällä oppositiojohtajia sekä journalisteja.<ref name="Amnesty:2">"Cameroon", Amnesty International.</ref><ref name="Freedom:4" House"/> [[Freedom House]]n mukaan Kamerun ”ei ole vapaa” poliittisten ja kansalaisten oikeuksien suhteen.<ref>Kamerun on sijalla kuusi molemmissa kategorioissa asteikolla yhdestä seitsemään, kun yksi on vapain ja seitsemän vähiten vapain. "Cameroon”Cameroon (2006)"”, Freedom House.</ref> Kamerunin edelliset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 2013.<ref name="CIA"/>

Kamerun kuuluu sekä [[Kansainyhteisö]]on että [[Frankofonia|La Francophoniehen]]. Sen ulkopolitiikka noudattaa tarkasti tärkeimmän liittolaisen Ranskan politiikkaa.<ref>DeLancey ja& DeLancey 126;2000, Ngohs. 328126.</ref> Kamerun luottaa vahvasti Ranskaan puolustuksessaan,<ref name="State Dept:1" /> vaikka asevoimien budjetti onkin suuri muihin hallinnon aloihin verrattuna.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 30.</ref> Biya on riidellyt Nigerian hallituksen kanssa [[Bakassi]]n niemimaan hallinnasta ja [[Gabon]]in presidentin [[Omar Bongo|El Hadj Omar Bongon]] kanssa henkilökohtaisista syistä.<ref name = "lergai"/> Sisällissota on kuitenkin kansalliselle turvallisuudelle suurempi uhka, sillä kristittyjen ja muslimien sekä englannin- ja ranskankielisten väliset jännitteet ovat suuret.<ref>MacDonald 1997, s. 69.</ref>

Suurin osa lapsista pääsee ilmaisiin valtion ylläpitämiin kouluihin tai tuettuihin yksityisiin ja uskonnollisiin oppilaitoksiin.<ref name="Mbaku 15">Mbaku 2005, s. 15.</ref> Kamerunin koulutusjärjestelmä on sekoitus brittiläisiä ja ranskalaisia malleja,<ref>DeLancey ja& DeLancey 105–62000, s. 105–106.</ref> ja suurin osa opetuksesta annetaan englannin tai ranskan kielellä.<ref>Mbaku 2005, s. 16.</ref> Kamerunissa on yksi Afrikan korkeimmista koulunkäyntiasteista.<ref name="Mbaku 15"/> Tytöt eivät käy koulua yhtä säännöllisesti kun pojat kulttuurillisten asenteiden, kodin velvollisuuksien, varhaisten avioliittojen ja raskauksien sekä seksuaalisen häirinnän vuoksi. Vaikka koulunkäyntiaste on korkeampi etelässä,<ref name="Mbaku 15"/> siellä työskentelee suhteettoman paljon opettajia, ja pohjoisen kouluilla on krooninen henkilökuntapula.<ref name="Human:3" Rights Report"/>

Korkeampaa koulutusta antaa kuusi valtion hallinnoimaa yliopistoa. Lukuvuotena 1998–1999 niissä oli yli 60&nbsp;000 opiskelijaa. Dekaanien, rehtoreiden ja valtion ministeriöiden edustajien neuvosto hallinnoi kouluja apulaiskanslerin johtamana. Valtion rahoitus yliopistoille on vähäistä, ja opiskelijoiden rekisteröinnit muodostavat nimellisesti 25 prosenttia korkeakoulutuksen budjetista. Opiskelijat ovat kuitenkin taistelleet näitä maksuja vastaan siitä lähtien, kun ne otettiin käyttöön vuonna 1993. Yliopistot ovat vastustaneet valikoivampaa pääsykoepolitiikkaa yrittäessään kasvattaa opiskelijamaksujen tuomia tuloja, ja opiskelijoiden määrä on nykyään huomattavasti suurempi kuin 5&nbsp;000 henkeä, joita yliopistot alun perin rakennettiin kouluttamaan. Samaten palkkojen leikkaukset vuonna 1993 ovat tehneet pätevien työntekijöiden löytämisen ja pitämisen tiedekunnille vaikeiksi.<ref name="Njeuma:5">Njeuma{{Verkkoviite|osoite=http://www.bc.edu/bc_org/avp/soe/cihe/inhea/profiles/Cameroon.htm|nimeke=Country Profiles: Cameroon|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Boston College|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref>

Vuodesta 1990 lähtien yksityisiä instituutioita on syntynyt viiteen maakuntaan. Näissä kouluissa kerätyt maksut ovat viisi tai kymmenen kertaa suurempia kuin valtion kouluissa. Ne tarjoavat kuitenkin lyhyitä koulutusohjelmia esimerkiksi kirjanpidossa, johtamisessa, journalismissa ja internetteknologiassa, joten ne ovat opiskelijoiden keskuudessa suosittuja. Monet näistä kouluista eivät saavuta valtion infrastruktuurille ja tiedekunnille asettamia standardeja, ja niiden täytyy toimia luvatta.<ref name="Njeuma:5" />

Terveydenhoidon taso on Kamerunissa yleisesti huono.<ref name = "yqheor">DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 21.</ref> Suurten kaupunkien ulkopuolella tilat ovat usein likaisia ja huonosti varustettuja.<ref name="West 64">West 2004, s. 64.</ref> [[Kotoperäisyys|Endeemisiin]], maassa pitkäkestoisesti esiintyneisiin tauteihin<ref>{{verkkoviite|osoite=http://global.britannica.com/science/endemic-disease| nimikenimeke= Endemic disease. Pathology|julkaisijatekijä=|julkaisu= Encyclopædia Britannica, britannica.com| ajankohta=|julkaisija=|viitattu= 17.1.2016|kieli={{en}} }}</ref> kuuluvat [[denguekuume]], [[filariaasi]], [[leishmaniaasi]], [[malaria]], [[aivokalvontulehdus]], [[skistosomiaasi]] ja [[unitauti]].<ref>West 2004, s. 58–60.</ref> [[HIV|HIV:n]]in/[[AIDS]]in levinneisyysasteeksi arvioidaan 5,4 prosenttia 15–49-vuotiaiden keskuudessa,<ref>"{{Verkkoviite|osoite=http://www.unaids.org/en/Regions_Countries/Countries/cameroon.asp|nimeke=Cameroon", |tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=UNAIDS.|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> mutta vahva stigma tautia vastaan on pitänyt raportoitujen tapausten määrän keinotekoisen matalana.<ref name = "yqheor"/> Perinteiset parantajat ovat suosittu vaihtoehto länsimaiselle lääketieteelle.<ref>Lantum ja& Monono 2005, s. 14.</ref>

[[Kamerunin perustuslaki]] jakaa maan kymmeneen puoliautonomiseen alueeseen, joita jokaista hallinnoi vaaleilla valittu [[Aluevaltuusto (Kamerun)|aluevaltuusto]]. Käytännössä Kamerun kuitenkin noudattaa yhä järjestelmää, jota käytettiin ennen uuden perustuslain vahvistamista vuonna 1996. Maa on jaettu [[Kamerunin maakunnat|kymmeneen maakuntaan]] tai provinssiin, joita jokaista hallinnoi presidentin nimittämä kuvernööri. Kuvernöörien tehtävänä on touteuttaa presidentin tahto, raportoida maakuntien olosuhteista ja tunnelmista, hallinnoida virkamiehistöä, pitää yllä rauhaa ja valvoa pienempien hallintoalueiden johtajia. Kuvernööreillä on laajat valtaoikeudet: he voivat määrätä propagandan käytöstä alueellaan ja kutsua hätiin armeijan, santarmit tai poliisin.<ref>Neba 1999, s. 250.</ref> Maakunnat on jaettu [[Kamerunin departementit|58 departementtiin]]. Niitä johtavat presidentin nimittämät prefektit, jotka toimittavat kuvernöörien tehtäviä pienemmässä mittakaavassa. Departementit on edelleen jaettu arrondissementteihin, joita johtavat alaprefektit. Piirikunnat, joita hallinnoi piirikunnanjohtaja ({{k-fr|chef de district}}), ovat pienimpiä alueellisia yksiköitä. Niitä on suurissa arrondissementeissa ja vaikeakulkuisilla alueilla.

475&nbsp;442 neliökilometrin suuruisena Kamerun on maailman 53. suurin valtio.<ref>''{{Verkkoviite|osoite=https://unstats.un.org/unsd/demographic/products/dyb/DYB2003/Table03.pdf|nimeke=Demographic Yearbook'' 12004|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=UNSTATS|tiedostomuoto=PDF|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Se on suunnilleen samankokoinen kuin [[Papua-Uusi-Guinea]] ja hieman suurempi kuin [[Kalifornia]]n osavaltio Yhdysvalloissa.<ref>"Rank Order {{Verkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2147rank.html|nimeke=Country Comparison: Area"|tekijä=|julkaisu=The World Factbook|ajankohta=|julkaisija=CIA|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref><ref name="CIA"/> Maa sijaitsee [[Keskinen Afrikka|Keski-]] ja [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] [[BiafranlahtiBonnynlahti|BiafranlahdellaBonnynlahdella]], joka kuuluu [[Guineanlahti|Guineanlahteen]] ja [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamereen]]. Matkailukirjallisuudessa Kamerunia kuvataan ”Afrikaksi pienoiskoossa”, sillä maan alueella on kaikkia maanosan ilmastoja ja kasvillisuusalueita: rannikkoa, autiomaata, vuoristoa, sademetsää ja [[savanni]]a.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 16.</ref> Kamerunin naapurivaltiot ovat [[Nigeria]] lännessä, [[Tšad]] koillisessa, [[Keski-Afrikan tasavalta]] idässä sekä [[Päiväntasaajan Guinea]], [[Gabon]] ja [[Kongon tasavalta]] etelässä.

Kamerun jaetaan viiteen merkittävään maantieteelliseen alueeseen, joita erottavat toisistaan fysikaaliset ja ilmastolliset piirteet sekä kasvillisuus. Rannikon tasanko ulottuu 15–150 kilometriä sisämaahan Guineanlahdelta<ref>FomeskyFomensky et al. 1984, s. 6.</ref> ja se on keskimäärin 90 metrin korkeudella merenpinnasta.<ref>Neba 1999, s. 14.</ref> Alueen ilmasto on erittäin kuuma ja kostea lyhyine kuivine kausineen, se on tiheän metsän peittämä ja siellä sijaitsee joitakin maailman kosteimmista paikkakunnista.<ref>Neba 1999, s. 28.</ref><ref>"{{Verkkoviite|osoite=https://www.ncdc.noaa.gov/oa/climate/globalextremes.html#highpre|nimeke=Highest Average Annual Precipitation Extremes". Global Measured Extremes of Temperature and Precipitation|tekijä=|julkaisu=National Climatic Data Center|ajankohta=|julkaisija=NOAA|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> [[Etelä-Kamerunin tasanko]] nousee rannikkotasangolta keskimäärin 650 metrin korkeudelle.<ref name="Neba 16">Neba 1999, s. 16.</ref> Aluetta hallitsee päiväntasaajan sademetsä, vaikka vaihtelu kuivan ja kostean kauden välillä tekeekin siitä vähemmän kostean kuin rannikko on.

Epäsäännöllinen vuorten, kukkuloiden ja tasankojen ketju, joka tunnetaan [[Kamerunin vuorijono]]na, ulottuu rannikon [[Kamerunvuori|Kamerunvuorelta]] melkein Tšadjärvelle saakka Kamerunin pohjoiskärjessä – Kamerunvuori on 4&nbsp;095 metrin korkuisena maan korkein huippu.<ref>Neba 1999, s. 17.</ref> Alueella on lauha ilmasto, erityisesti [[Läntinen ylätasanko|Läntisellä ylätasangolla]], vaikka sademäärät ovatkin suuria. Sen maaperä kuuluu Kamerunin hedelmällisimpiin etenkin tuliperäisen Kamerunvuoren ympäristössä.<ref name="Neba 17">Neba 1999, s. 17.</ref> Tuliperäisyys on luonut alueelle [[kraatterijärviKaldera|kraatterijärviä]]ä. Yksi niistä, [[Nyosjärvi]], sylkäisi 21. elokuuta 1986 ilmaan hiilidioksidia surmaten 1&nbsp;700–2&nbsp;000 henkeä.<ref>DeLancey ja DeLancey sivulla 161 kertovat kuolleita olleen 1&nbsp;700; Hudgens ja Trillo sivulla 1054 sanovat "at least”ainakin 2,000"&nbsp;000”; West sivulla 10 väittää "more”enemmän thankuin 2,000"&nbsp;000”.</ref>

Eteläinen tasanko nousee pohjoisessa ruohoiselle ja karulle [[Adamauan massiivi|Adamaouan tasangolle]]. Se ulottuu läntisiltä vuorilta itään ja muodostaa esteen maan pohjois- ja eteläosien välille. Se on keskimäärin 1&nbsp;100 metrin korkeudella<ref name="Neba 16"/> ja sen lämpötilat vaihtelevat 22 ja 25 celsiusasteen välillä; sademäärät ovat suuria.<ref>Gwanfogbe et al. 20;1983, s. 20.</ref><ref>Neba 1999, s. 29.</ref> Pohjoinen alamaa-alue ulottuu Adamaouan reunalta Tšadjärvelle keskimäärin 300–350 metrin korkeudella.<ref name="Neba 17"/> Sille luonteenomainen kasvillisuus on savannin pensaikkoa ja ruohoa. Alue on kuiva, sateet ovat harvinaisia ja lämpötilat korkeita.

Kamerunin ostovoimapariteetilla korjattu bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2005 arviolta 2&nbsp;421 [[Yhdysvaltain dollari|dollaria]].<ref>"{{Verkkoviite|osoite=http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2006/02/data/index.aspx|nimeke=World Economic and Financial Surveys"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=Syyskuu 2006|julkaisija=International Monetary Fund|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Luku kuului [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisen Afrikan]] kymmenen suurimman joukkoon.<ref name="Musa Biya plan:6">Musa, "{{Verkkoviite|osoite=https://af.reuters.com/wire/news/usnL08308448.html|nimeke=Biya plan to keep power in Cameroon clears hurdle"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=8.4.2008|julkaisija=Reuters|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Kamerun vie tuotteita etenkin Ranskaan, Italiaan, Etelä-Koreaan, Espanjaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.<ref name="CIA"/> Kamerun kuuluu [[Keski-Afrikan valtioiden keskuspankki]]in (jonka hallitseva talous se on)<ref name="Musa:6" Biya plan"/> ja [[Keski-Afrikan talous- ja tulliunioni]]in (UDEAC). Sen rahayksikkö on [[CFA-frangi]]. Byrokratia, korkeat verot ja endeeminen korruptio ovat haitanneet yksityisen sektorin kasvua maassa.<ref>Neba 1999, s. 132.</ref> Työttömyyden arvioitiin olevan 30 prosenttia vuonna 2001, ja vuonna 2000 noin 48 prosenttia väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.<ref name="CIA"/> 1980-luvun lopulta lähtien Kamerun on noudattanut [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] ajamaa politiikkaa köyhyyden vähentämiseksi, teollisuuden yksityistämiseksi ja talouskasvun lisäämiseksi.<ref name="State Dept:1" /> Matkailu on kasvava ala erityisesti rannikkoalueella, Kamerunvuoren ympäristössä ja pohjoisessa.<ref>Neba 173–61999, s. 173–176.</ref>

Kamerunin luonnonvarat sopivat paremmin maa- ja metsätalouden kuin teollisuuden tarpeisiin. Noin 70 prosenttia väestöstä viljelee maata, ja maatalous muodosti arviolta 45,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2006.<ref name="CIA"/> Suurin osa maataloudesta on paikallista omavaraisviljelyä yksinkertaisia työvälineitä käyttäen. Viljelijät myyvät ylijäämänsä ja joillain on erillisiä peltoja kauppaa varten. Kaupungit ovat ruokahuoltonsa kannalta erityisen riippuvaisia talonpojista.<ref>Neba 1999, s. 208.</ref> Maaperä ja ilmasto ovat rannikolla rohkaisseet viljelemään kaupallisesti banaaneja, kaakaota, öljypalmuja, kumia ja teetä. Sisämaassa Etelä-Kamerunin tasangolla rahakasveihin lukeutuvat kahvi, sokeri ja tupakka. Kahvi on merkittävä rahakasvi läntisillä ylämailla, ja pohjoisessa luonnonolot suosivat puuvillan, pähkinöiden ja riisin viljelyä. Riippuvuus maataloustuotteiden viennistä on tehnyt Kamerunin talouden haavoittuvaiseksi niiden hintojen vaihteluille.<ref name="CIA"/>

Karjaa kasvatetaan koko maassa. Kalastuksesta elantonsa saa noin 5&nbsp;000 henkeä, ja mereneläviä pyydystetään vuosittain 20&nbsp;000 tonnia.<ref>Neba 1999, s. 185.</ref> [[Bushmeat]]-lihaa, joka oli pitkään keskeinen ruokatavara maaseudun kamerunilaisille, pidetään nykyään herkkuna maan kaupungeissa. Bushmeat-kauppa on Kamerunin eläimistölle nyt merkittävämpi uhka kuin metsien tuhoutuminen.<ref>West 2004, s. 24.</ref>

Eteläisessä sademetsässä on laajat puuvarat, ja sen arvioidaan peittävän 37 prosenttia Kamerunin pinta-alasta.<ref>Neba 1999, s. 189.</ref> Monille metsän alueille on kuitenkin vaikea päästä. Puiden kaato, jota hoitavat suureksi osaksi ulkomaiset yritykset, tuottaa valtiolle 60 miljoonaa dollaria vuodessa, ja lait säätelevät puun turvallista ja kestävää käyttöä. Käytännössä ala on kuitenkin yksi Kamerunin vähiten säädellyistä.<ref>Neba 1999, s. 195.</ref><ref>West 2004, s. 23.</ref>

Tehdasteollisuus muodosti arvoilta 16,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2006.<ref name="CIA"/> Yli 75 prosenttia Kamerunin teollisuudesta sijaitsee [[Douala]]ssa ja [[Bonabéri]]ssa.<ref>Neba 1999, s. 170.</ref> Kamerunissa on huomattavat mineraalivarat, mutta niitä ei laajamittaisesti hyödynnetä.<ref name="State Dept:1" /> Öljyntuotanto on laskenut vuodesta 1985 lähtien, mutta se on edelleen niin merkittävä teollisuudenala, että öljyn hinnan laskulla on merkittävä vaikutus maan talouteen.<ref>Neba 1999, s. 158.</ref><ref name="CIA"/> Kosket ja vesiputoukset katkovat eteläisiä jokia, mutta niissä on mahdollisuus hyödyntää vesivoimaa ja ne tuottavat suurimman osan Kamerunin energiasta.<ref>West 2004, s. 12.</ref> Sanaga-joella on suurin vesivoimala, joka sijaitsee Edéassa.<ref>Neba 1999, s. 160.</ref> Loppu Kamerunin energiantarpeesta tuotetaan öljyvoimaloissa. Suuressa osassa maata ei ole luotettavaa sähköverkkoa.<ref>Neba 1999, s. 161.</ref>

Liikenne on Kamerunissa usein vaikeaa. Tiet ovat huonossa kunnossa<ref>Neba 1999, s. 199.</ref> ja alttiina myrskyille, sillä vain kymmenen prosenttia tiestöstä on päällystetty.<ref name="CIA"/> Tiesuluilla ei usein ole juuri muuta tarkoitusta kuin sallia poliisien ja santarmien kerätä lahjuksia tienkäyttäjiltä.<ref>Hudgens and& Trillo 1999, s. 1036.</ref> Maantierosvous on pitkään haitannut liikennettä maan itä- ja länsirajoilla, ja vuodesta 2005 lähtien ongelma on pahentunut idässä, kun Keski-Afrikan tasavallan tilanne on muuttunut epävakaammaksi.<ref name="Musa Gunmen:7">Musa, "{{Verkkoviite|osoite=http://www.alertnet.org/thenews/newsdesk/L27787695.htm|nimeke=Gunmen kill one, kidnap 22 in Cameroon near CAR"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=27.6.2007|julkaisija=Reuters|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Rautatie, jonka liikennettä hoitaa [[Camrail]], kulkee [[Kumba]]sta lännessä [[Bélabo]]on idässä ja [[Ngaoundéré]]en pohjoisessa. Doualassa ja [[Garoua]]ssa on kansainvälinen lentokenttä ja Yaoundéssa niitä pienempi kenttä. Wouri-joen murtovesialue toimii satamana Doualalle, maan tärkeimmälle satamakaupungille. Pohjoisessa [[BénouéBenue (joki)|Benuejoki]]joki on kausittain kulkukelpoinen Garouasta Nigerian puolelle.

Vaikka lehdistönvapaus on lisääntynyt 2000-luvun alusta, lehdistö on korruptoitunutta ja seuraa poliittisten ja muiden ryhmien intressejä.<ref name="Reporters">"{{Verkkoviite|osoite=https://rsf.org/article.php3?id_article=20731|nimeke=Cameroon -– Annual Report 2007".|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Reporters without Borders|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> Sanomalehdet harjoittavat rutiininomaisesti itsesensuuria välttääkseen hallituksen kostotoimet.<ref name="Human Rights Report:3">"Cameroon", Country Reports on Human Rights Practices.</ref> Tärkeimmät radio- ja televisioasemat ovat valtion omistuksessa<ref>Neba 1999, s. 207.</ref> ja muu tietoliikenne, kuten puhelin- ja lennätinliikenne, suureksi osaksi hallituksen valvonnassa.<ref>Mbaku 2005, s. 20.</ref> Matkapuhelinoperaattorit ja internetin palveluntarjoajat ovat kuitenkin lisääntyneet dramaattisesti 2000-luvun alusta lähtien,<ref>Mbaku 20–12005, s. 20–21.</ref> eikä niiden toimintaa juuri säädellä.<ref name="Freedom House:4" />

Vuoden 2005 arvion mukaan Kamerunin väkiluku oli 17&nbsp;795&nbsp;000.<ref>''{{Verkkoviite|osoite=https://esa.un.org/unpp/|nimeke=World Population Prospects''.: The 2006 Revision Population Database|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=United Nations Population Division|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> Maan väestö on nuorta: arviolta 41,2 prosenttia on alle 15-vuotiaita ja 96,7 prosenttia alle 65-vuotiaita. Syntyvyyden arvioidaan olevan 33,89 syntymää tuhatta henkeä kohden, ja kuolleisuusaste on 13,47.<ref name="CIA"/> Elinajanodote on 51,16 vuotta (50,98 vuotta miehille ja 51,34 vuotta naisille).<ref name="CIA"/>

Kamerunin maaseudulla ja kaupungeissa asuu lähes yhtä paljon ihmisiä.<ref name="West 3">West 2004, s. 3.</ref> Väestötiheys on suurin isoissa kaupungeissa, läntisillä ylämailla ja koillisella tasangolla.<ref>Neba 109–111999, s. 109–111.</ref> [[Douala]], [[Yaoundé]] ja [[Garoua]] ovat suurimmat kaupungit. Niistä poiketen Adamaouan tasanko, kaakkoinen Bénouén syvänkö ja suurin osa Etelä-Kamerunin tasangosta ovat harvaan asuttuja.<ref>Neba 1999, s. 111.</ref> Väestöä ylikansoitetuilta läntisiltä ylämailta ja maan kehittymättömästä pohjoisosasta muuttaa rannikon plantaasialueille ja kaupunkikeskuksiin työn perässä.<ref>Neba 105–61999, s. 105–106.</ref> Pienempää muuttoliikettä tapahtuu, kun työläiset etsivät töitä etelän ja idän sahoilta ja plantaaseilta.<ref>Neba 1999, s. 106.</ref> Vaikka sukupuolten välinen suhde on kansallisesti suhteellisen tasainen, muuttajat ovat pääasiassa miehiä, minkä vuoksi joillakin alueilla suhdeluku on vääristynyt.<ref>Neba 103–41999, s. 103–104.</ref>

Kamerunissa solmitaan sekä yksi- että [[polygamia|moniavioisia]] avioliittoja, ja keskimääräinen kamerunilainen perhe on suuri ja laajennettu.<ref>Mbaku 2005, s. 139.</ref> Pohjoisessa naiset hoitavat kotia ja miehet paimentavat karjaa tai työskentelevät maanviljelijöinä. Etelässä naiset kasvattavat perheen ruoan ja miehet toimittavat lihan tai viljelevät rahasta. Kamerunin yhteiskuntaa hallitsevat miehet, ja väkivalta ja syrjintä naisia kohtaan on yleistä.<ref>Mbaku 2005, s. 141.</ref><ref name="Human Rights Report">"Cameroon:3", Country Reports on Human Rights Practices.</ref><ref name="Freedom House:4">"Cameroon (2006)", Freedom House.</ref> Murrosiän alkaessa arviolta 26 prosentille tytöistä tehdään [[rintojen silitys]], jossa heidän rintojaan lyödään tai hierotaan kuumennetuilla esineillä niiden kehityksen estämiseksi. Tavan tarkoituksena on estää tyttöjä tulemasta seksuaalisesti aktiivisiksi liian varhain ja suojella heitä seksuaaliselta väkivallalta.<ref>Sa'ah{{Verkkoviite|osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/5107360.stm|nimeke=Cameroon girls battle ’breast ironing’|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=23.6.2006|julkaisija=BBC|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Naisten [[Naisten sukupuolielinten silpominen|sukupuolielinten silpomista]] harjoitetaan osissa Extrême-Nordin ja Sud-Ouestin maakuntia.<ref name="EHRC:2">"Elections to the Human Rights Council".</ref>

Arviot Kamerunin etnisten ryhmien ja kieliryhmien määrästä vaihtelevat 230:n ja 282:n välillä.<ref>Neba 199, s. 65, 67.</ref><ref>West 2004, s. 13.</ref> Adamaouan tasanko jakaa nämä ryhmät suurpiirteisesti pohjoisiin ja eteläisiin. Pohjoiset kansat ovat sudanilaisia, jotka asuvat maan keskiosan ylämailla ja pohjoisilla alangoilla, ja fulaneita, jotka ovat levittäytyneet ympäri pohjoista Kamerunia. Pieni määrä [[Baggarat|shuwa]]-arabeja asuu lähellä Tšadjärveä. Eteläisessä Kamerunissa elää [[Bantukielet|bantu]]- ja [[Puolibantukielet|puolibantukielten]] puhujia. Bantukielten puhujat asuvat rannikon ja päiväntasaajan alueilla, puolibantut taas läntisillä ruohomailla. Noin 5&nbsp;000 pygmiä vaeltaa rannikon ja kaakon sademetsissä tai asuu pienissä tienvarsikylissä.<ref>Neba 1999, s. 48.</ref> Sota Keski-Afrikan tasavallassa on ajanut yli 20&nbsp;000 pakolaista Kamerunin Adamaouan ja Estin maakuntien alueille vuodesta 2002 lähtien,<ref>International{{Verkkoviite|osoite=https://reliefweb.int/report/cameroon/cameroon-population-movement-dref-bulletin-no-mdrcm004|nimeke=Cameroon: FederationPopulation ofMovement; RedDREF CrossBulletin andno. Red Crescent SocietiesMDRCM004|tekijä=|julkaisu=ReliefWeb|ajankohta=28.5.2007|julkaisija=|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> ja keskiafrikkalaisten rosvojen tekemät Kamerunin kansalaisten sieppaukset ovat lisääntyneet vuodesta 2005 saakka.<ref name="Musa Gunmen">Musa, :7"Gunmen kill one, kidnap 22 in Cameroon near CAR".</ref> Nigerialaiset, erityisesti [[igbot]], muodostavat ulkomaalaisten suurimman ryhmän.<ref>Neba 1999, s. 108.</ref>

Kamerun on uskonnollisesti monimuotoinen ja uskonnonvapauden tilanne maassa on hyvä.<ref name="Human:3" Rights Report"/> Pohjoiset kansat ovat pääosin [[islam|muslimeita]], vaikka jotkin ryhmät ovatkin säilyttäneet alkuperäisen [[animismi|animistisen]] uskontonsa, ja fulanit kutsuvat heitä nimellä ''[[kirdi]]'' (”pakanat”). [[Yhdysvaltain ulkoministeriö]] väittää, että jotkut muslimit syrjivät pohjoisessa kristittyjä ja perinteisten uskontojen harjoittajia.<ref name="Human:3" Rights Report"/> Eteläiset kansat ovat pääosin [[kristinusko|kristittyjä]] tai animisteja tai harjoittavat niiden [[synkretismi|synkretististä]] yhdistelmää. Kamerunilaiset uskovat laajalti noituuteen, ja hallitus on kieltänyt sen harjoittamisen.<ref>Geschiere 1997, s. 169–70.</ref> Noidiksi epäillyt joutuvat usein joukkoväkivallan kohteeksi.<ref name="Human:3" Rights Report"/>

Siirtomaakauden aikana maahan tuodut eurooppalaiset kielet ovat aiheuttaneet kielellisen jaon Sud-Ouestin ja Nord-Ouestin maakunnissa asuvan [[Kamerunin englanninkieliset|englantia puhuvan viidesosan]] ja muun Kamerunin ranskankielisen väestön välille.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 28.</ref> Sekä englanti että ranska ovat virallisia kieliä. [[Kamerunin pidgin-englanti]] on yleisin [[lingua franca]] Britannian aiemmin hallinnoimilla alueilla.<ref>Neba 1999, s. 94.</ref> Englannin, ranskan ja pidginin sekoitus, jota kutsutaan nimellä [[camfranglais]], on tullut suosituksi kaupungeissa 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref>DeLancey ja& DeLancey 131;2000, Nibas. 131.</ref> Kielijako on synnyttänyt suoranaisen kielisodan. Sotilasoperaation vuoksi vähintään 15&nbsp;000 englanninkielistä on paennut englanninkieliseen Nigeriaan syksystä 2017 alkaen, kymmeniä on kuollut ja satoja vangittu. Aiemmin jokseenkin merkityksetön englanninkielisten itsenäisyysliike on saanut voimaa operaatioista ja julistanut Ambazoniaksi nimittämänsä englanninkielisen alueen itsenäiseksi. Tammikuussa 2018 separatistijohtajia, muun muassa niin sanotun pakolaishallituksen päämies [[Julius Ayuk Tabe]], pidätettiin nigerialaishotellissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tommi Hannula, Tommi| Otsikko =Kielisota ajaa pakolaiseksi naapurimaahan | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =13.1.2018 |Julkaisija=|www =https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005522471.html}}</ref>

[[Kamerunin musiikki|Musiikki]] ja [[Tanssi Kamerunissa|tanssi]] ovat keskeinen osa kamerunilaisia seremonioita, festivaaleja, sosiaalisia kokoontumisia ja tarinankerrontaa.<ref>Mbaku 2005, s. 189;.</ref><ref name=":8">West 2004, s. 18.</ref><ref name=":8" /> Perinteisissä tansseissa on pitkälle kehitetty koreografia, ja niissä miehet ja naiset on erotettu toisistaan tai toisen sukupuolen osallistuminen tanssiin kielletty.<ref>Mbaku 2005, s. 204.</ref> Tanssien tarkoitus vaihtelee puhtaasta viihteesta uskonnolliseen tanssiin.<ref name="West 18">West 2004, s. 18.</ref> Perinteisesti musiikkia on luotu oraalisesti. Tyypillisessä esityksessä laulajakuoro säestää solistia.<ref name="Mbaku 189">Mbaku 2005, s. 189.</ref> Lauluun liittyvä musiikki voi syntyä hyvinkin yksinkertaisesti, kuten taputtamalla käsiä tai polkemalla jalkoja,<ref>Mbaku 2005, s. 191.</ref> mutta perinteisiin soittimiin kuuluvat tanssijoiden käyttämät kellot, palikat, rummut ja [[tama (soitin)|tamat]], huilut, sarvet, helistimet, [[guiro]]t, kielisoittimet, pillit ja ksylofonit; soittimien tarkka yhdistelmä ja käyttö vaihtelee etniseltä ryhmältä ja alueelta toiselle. Jotkut esiintyjät esittävät itsenäisesti kokonaisia lauluja harpun tyyppisen soittimen säestyksellä.<ref name="Mbaku 189"/><ref>West 18–92004, s. 18–19.</ref>

Kamerunin populaarimusiikkiin kuuluvat rannikon [[ambasse bey]], bassojen [[assiko]], [[bamileket|bangangtien]] [[mangambeu]] ja bamilekien [[tsamassi]].<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 184.</ref> [[Nigerian musiikki]] on vaikuttanut englanninkielisiin kamerunilaisiin artisteihin, ja [[Prince Nico Mbarga]]n [[highlife]]-hitti ''[[Sweet Mother]]'' on historian eniten myynyt afrikkalainen äänite.<ref>Mbaku 2005, s. 200.</ref> Kaksi suosituinta tyyliä ovat [[makossa]] andja [[bikutsi]]. Makossa kehittyi Doualassa ja sekoittaa kansanmusiikkia, [[highlife]]ahighlifea, [[soul (musiikki)|soulia]] ja [[soukous]]ta. [[Manu Dibango]]n, [[Francis Bebey]]n, [[Moni Bilé]]n ja [[Petit-Pays]]|Petit-Pays'n]] tyyppiset esiintyjät tekivät lajityypistä suositun koko maailmassa 1970- ja 1980-luvuilla. Bikutsi sai puolestaan alkunsa ewondojen sotamusiikkina. [[Anne-Marie Nzié]]n kaltaiset artistit kehittivät siitä suosittua tanssimusiikkia 1940-luvulta alkaen ja muut, kuten [[Mama Ohandja]] ja [[Les Têtes Brulées]], popularisoivat tyylin kansainvälisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla.<ref>DeLancey ja& DeLancey 51;2000, s. 51.</ref><ref>Nkolo & Ewens 2000, s. 443.</ref>

[[Kamerunin keittiö|Keittiö]] vaihtelee alueelta toiselle, mutta koko maassa on yleistä nauttia yksi yhden ruokalajin suuri päivällinen. Tyypillinen ruokalaji perustuu [[taaro]]on, maissiin, maniokkiin, hirssiin, [[Keittobanaani|keittobanaaneihin]], riisiin tai jamssiin, jota jauhetaan usein taikinamaiseksi [[fufu]]ksi (''couscous''). Sitä tarjotaan vihanneksista, pähkinöistä, palmuöljystä tai muista aineksista valmistetun kastikkeen, keiton tai padan kanssa.<ref>West 84–52004, s. 84–85.</ref> Liha ja kala ovat suosittuja, mutta kalliita lisäkkeitä.<ref name="Mbaku 121-2">Mbaku 2005, s. s. 121–122.</ref> Annokset ovat usein suhteellisen kuumia ja maustettu suolalla, punapippurilla ja [[Maggi]]llaMaggilla.<ref>Hudgens ja& Trillo 1047;1999, s. 1047.</ref><ref>Mbaku 122;2005, s. 122.</ref><ref>West 2004, s. 84.</ref> Vesi, [[palmuviini]] ja [[hirssiolut]] ovat perinteisiä ruokajuomia, vaikka [[olut]], [[Virvoitusjuoma|limonadi]] ja [[viini]] ovatkin kasvattaneet suosiotaan.<ref>Mbaku 121;2005, s. 121.</ref><ref>Hudgens ja& Trillo 1999, s. 1048.</ref> Ruokailuvälineet ovat yleisiä, mutta perinteisesti ruokaa käsitellään oikealla kädellä. Aamiainen koostuu ruoanjäämistä tai leivästä ja hedelmistä kahvin tai teen kanssa. Välipalat ovat suosittuja, erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa niitä voi ostaa katukauppiailta.

Perinteisiä taide- ja käsityömuotoja harjoitetaan koko maassa kaupallisia, uskonnollisia ja koristetarkoituksia varten. Puukaiverrukset ja -veistokset ovat erityisen yleisiä.<ref>West 2004, s. 17.</ref> Läntisten ylämaiden laadukas savi soveltuu keramiikan valmistukseen.<ref name="West 18"/> Muihin käsityölajeihin kuuluvat korinpunonta, helmet, messinki- ja pronssiesineiden valmistus, [[kalebassiPullokurpitsa|kalebassien]]en kaivertaminen ja maalaus, kirjailu sekä nahkatyöt. Perinteiset talot valmisestaan paikallisesti saatavilla olevista materiaaleista, ja ne vaihtelevat paimentolaisten [[wodaabet|mbororojen]] väliaikaisista puista ja lehdistä kyhätyistä suojista eteläisten kansojen suorakulmiomaisiin, mudasta ja oljista rakennettuihin asuntoihin. Sementin ja pellin tyyppisistä aineista valmistetut asumukset yleistyvät jatkuvasti.<ref>Mbaku 110–32005, s. 110–113.</ref>

[[Tiedosto:Cameroon vs Germany 2003.jpg|thumb|right|[[Kamerunin jalkapallomaajoukkue|Kamerun]] pelaa [[Saksan jalkapallomaajoukkue|Saksaa]] vastaan [[Leipzig]]in [[ZentralstadionRed Bull Arena (Leipzig)|Zentralstadionilla]]illa 27. huhtikuuta 2003.|alt=]]

=== Kirjallisuus ja elokuva ===

Kamerunin kirjallisuus ja elokuva ovat käsitelleet sekä eurooppalaisia että afrikkalaisia teemoja. Siirtomaakauden kirjailijat, kuten [[Louis-Marie Pouka]] ja [[Sankie Maimo]] saivat koulutuksensa eurooppalaisissa lähetysseuroissa ja ajoivat assimilaatiota Euroopan kulttuuriin keinona liittää Kamerun osaksi modernia länsimaailmaa.<ref>Mbaku 80–12005, s. 80–81</ref> Toisen maailmansodan jälkeen [[Mongo Beti]]n ja [[Ferdinand Oyono]]n kaltaiset kirjailijat analysoivat ja kritisoivat kolonialismia ja torjuivat aiemmat assimilaatiopyrkimykset.<ref>Fitzpatrick 38;2002, s. 38.</ref><ref>Mbaku 2005, s. 77, 83–4;83–84.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://aflit.arts.uwa.edu.au/CountryCameroonEN.html|nimeke=Cameroon VoletLiterature at a glance|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=The University of Western Australia|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Pian itsenäistymisen jälkeen elokuvantekijät, kuten [[Jean-Paul Ngassa]] ja [[Thérèse Sita-Bella]], alkoivat käsitellä samantyyppisiä aiheita.<ref>DeLancey ja& DeLancey 119–20;2000, s. 119–120.</ref><ref>West 2004, s. 20.</ref> 1960-luvulla Mongo Beti ja muut kirjailijat käsittelivät kolonialismin jälkeistä aikaa, Afrikan kehityksen ongelmia ja afrikkalaisen identiteetin löytämistä uudelleen.<ref>Mbaku 85–62005, s. 85–86.</ref> Samoihin aikoihin 1970-luvun puolivälissä muun muassa [[Jean-Pierre Dikongué Pipa]] ja [[Daniel Kamwa]] tekivät perinteisen ja siirtomaa-ajan jälkeisen yhteiskunnan välisiä konflikteja käsitteleviä elokuvia. Seuraavien vuosikymmenten kirjallisuus ja elokuvataide keskittyivät aiempaa enemmän kokonaan kamerunilaisten aiheiden ympärille.<ref>DeLancey ja& DeLancey 2000, s. 120.</ref> Vuonna 2011 ilmestyi suomeksi naiskirjailija [[Calixthe Beyala]]n teos ''[[Assèze afrikkalainen]]''.<ref>Calixthe Beyala, Calixthe: ''Assèze afrikkalainen'',. Kampuskustannus, 2011. Suom. Jukka Barthelius. 420ISBN s.978-951-9113-89-0</ref>

Valtion politiikka tukee vahvasti urheilua sen kaikissa muodoissa. Perinteisiin urheilulajeihin kuuluvat kanoottikilpailut ja paini, ja useita satoja juoksijoita osallistuu 40 kilometriä pitkään [[Course de l'espoirl’espoir]] -juoksuun Kamerunvuorelle vuosittain.<ref>West 2004, s. 127.</ref> Kamerun on yksi harvoista trooppisista maista, joka on kilpaillut [[Talviolympialaiset|talviolympialaisissa]]. Urheilua Kamerunissa hallitsee kuitenkin [[jalkapallo]]. Amatöörijoukkueita on runsaasti, ja ne ovat järjestäytyneet etnisten ryhmien tai yrityssponsoroiden mukaan. [[Kamerunin jalkapallomaajoukkue]] on ollut yksi maanosan menestyneimmistä sen jälkeen, kun se pärjäsi hyvin [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990|vuoden 1990 maailmanmestaruuskilpailuissa]]. Kamerun on voittanut neljä [[Jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailut|Afrikan mestaruutta]] ja kultamitalin vuoden [[Miesten jalkapalloturnausJalkapallo kesäolympialaisissa 2000 – miesten turnaus|2000 olympialaisissa]].<ref>West 92–32004, s. 92–93, 127.</ref> Vuoden 2018 heinäkuussa Kamerun oli [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|Fifan]] rankingissa sijalla 49.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fifa.com/fifa-world-ranking/associations/association=cmr/men/index.html|nimeke=Cameroon|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=FIFA|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref>

* {{Kirjaviite|Tekijä=DeLanceyNeba, Mark W., and Mark Dike DeLancey|Vuosi=2000Aaron|Nimeke=HistoricalModern DictionaryGeography of the Republic of Cameroon, (3rd ed.)|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisupaikka=Lanham, MarylandBamenda|Julkaisija=TheNeba Scarecrow PressPublishers|Kieli={{en}}}}

* {{Kirjaviite|Tekijä=FansoWight, V.Susannah G(toim.)|Nimeke=Cameroon|Vuosi=19892006|NimekeSivu=Cameroon History for Secondary Schools and Colleges, Vol. 1: From Prehistoric Times to the Nineteenth Century|Julkaisupaikka=Hong KongSpain|Julkaisija=MacmillanMTH EducationMultimedia LtdS.L|Kieli={{en}}}}

{{Wikimatkat-rivi}}

* [http://www.prc.cm/ Kamerunin presidentti] {{kielisymbolit|fr}} {{|en}}

* [http://www.crtv.cm/ CRTV – Kamerunin radio ja televisio] {{kielisymbolit|fr}} {{|en}}