Ero sivun ”Autoritarismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Autoritarismi”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17286456 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 6. toukokuuta 2018 kello 12.20 (UTC)) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
{{Valtiomuodot}}
'''Autoritarismi''' tarkoittaa enemmän tai vähemmän [[itsevaltius|itsevaltaista]] hallintotapaa erotuksena [[demokratia|demokraattisesta]] hallintomuodosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://studymore.org.uk/sshglo.htm#Authoritarian | Nimeke = Authoritarian and authoritarianism | Julkaisu = Social Science Dictionary with a Durkheim bias | Tekijä = Roberts, Andrew | Viitattu = 12.11.2014 | Kieli = {{en}}}}{{parempi lähde|Englantilainen sanakirjamääritelmä vuodelta 1939 ei ole ihanteellinen lähde.}}</ref> Sillä tarkoitetaan vahvaa, keskitettyä vallankäyttöä ja [[poliittinen vapaus|poliittisen vapauden]] rajoittamista. [[Yksilönvapaus]] alistetaan valtiovallalle, jolla ei ole perustuslaillista valvontaa.<ref name="gap">{{cite book|title=Government and Politics - Volume I|last=Sekiguchi|first=Masashi|publisher=EOLSS Publications|isbn=9781905839698|page=92|url=https://play.google.com/store/books/details?id=Gkm5DAAAQBAJ|accessdate=26 December 2016}}</ref>
Autoritaariset valtiot voi jakaa esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne personalistisia vai [[populisti]]sia..<ref name="Gasiorowski">Mark J. Gasiorowski, [{{Google books |plainurl=yes |id=uxO2QHFzlZsC |page=105 }} The Political Regimes Project], in ''On Measuring Democracy: Its Consequences and Concomitants'' (ed. Alex Inketes), 2006, p. 110–11.</ref> Personalistisia hallitaan kannattajaverkostojen ja pakottamisen avulla enemmän kuin instituutioiden ja muodollisten sääntöjen.<ref name="Gasiorowski"/> Personalistisia autoritaarihallintoja on ollut [[siirtomaa]]-ajan jälkeisessä Afrikassa. Populistinen autoritarismi perustuu karismaattiseen ja manipuloivaan vahvaan johtajaan, jonka koalitioon kuuluu alempien luokkien avainryhmiä.<ref name="Gasiorowski"/> Tällaisia ovat [[Juan Perón|Juan Perónin]] [[Argentiina]],<ref name="Gasiorowski"/> [[Nasser]]in [[Egypti]]<ref name="Gasiorowski"/> sekä [[Venezuela]] [[Hugo Chávez]]in ja [[Nicolás Maduro]]n aikana.<ref>Juan de Onis, [http://www.worldaffairsjournal.org/blog/juan-de-onis/after-chavez-authoritarianism-still-threatens-latin-america "After Chavez, Authoritarianism Still Threatens Latin America"], ''World Affairs'' (May 15, 2013): "the followers of the late President Hugo Chávez continue to apply the playbook of authoritarian populism throughout Latin America in their pursuit of more power...one of the Mercosur partners are challenging the basic political practices of authoritarian populism implanted in Venezuela."</ref><ref>Kurt Weyland, [http://www.journalofdemocracy.org/article/latin-america%E2%80%99s-authoritarian-drift-threat-populist-left "Latin America's Authoritarian Drift: The Threat from the Populist Left"], ''[[Journal of Democracy]]'', Vol. 23, Issue 3 (July 2013), pp. 18–32.</ref>
John Duckitt korostaa autoritarismin ja [[kollektivismi]]n yhteyttä, koska molemmat vastustavat [[individualismi]]a.<ref>{{Cite journal | last1 = Duckitt | first1 = J. | title = Authoritarianism and Group Identification: A New View of an Old Construct | jstor = 3791588 | journal = Political Psychology | volume = 10 | issue = 1 | pages = 63–84 | year = 1989 | doi = 10.2307/3791588 |registration=y}}</ref> Ne asettavat ryhmän tavoitteet yksilöiden oikeuksien ja tavoitteiden sijalle.<ref>{{Cite journal | last1 = Kemmelmeier | first1 = M. | last2 = Burnstein | first2 = E. | last3 = Krumov | first3 = K. | last4 = Genkova | first4 = P. | last5 = Kanagawa | first5 = C. | last6 = Hirshberg | first6 = M. S. | last7 = Erb | first7 = H. P. | last8 = Wieczorkowska | first8 = G. | last9 = Noels | first9 = K. A. | title = Individualism, Collectivism, and Authoritarianism in Seven Societies | journal = Journal of Cross-Cultural Psychology | volume = 34 | issue = 3 | page = 304 | year = 2003 | doi = 10.1177/0022022103034003005}}</ref>
Autoritaarista valtiota hallitsee keskitetysti yksi henkilö tai ''juntta'' (esimerkiksi [[sotilasdiktatuuri]]). Hallinto toimii yleensä ilman kansanedustusta, tai edustuksellisuus on tiukasti rajattu hallinnon kannattajiin. Hallinnon toimien ulkopuolista valvontaa ei ole järjestetty. Tyypillisesti autoritaarisen valtion johto on tietty eliittiryhmä, joka vallassa pysyäkseen käyttää painostusta.
Autoritaarisuutta pidetään [[politiikka|politiikassa]] yleisesti [[liberaali]]n tai demokraattisen asennoitumisen vastakohtana. Toisaalta esimerkiksi [[Richard Sakwa]] on tuonut esiin termin ”demokraattinen autoritaarisuus” ({{k-en|democratic authoritarianism}}) perustellen tätä sillä, että autoritaarisuus syntyy sekä ''sisällöstä'' että ''prosessista''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120315060235/http://www.psa.ac.uk/journals/pdf/5/1995/sakw.pdf | Nimeke = Problems of Democracy and Democratic Theory: The Case of Russia | Tekijä = Sakwa, Richard | Julkaisija = The Political Studies Association | Selite = Internet Archive | Viitattu = 12.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>
==Usein romahtaa suoriutuessaan huonosti==
Autoritaarisen hallinnon legitimiteetti on riippuvainen sen suorituskyvystä. Haasteiden tullen hallinto usein tiukentaa otettaan, jolloin sen on usein vaikea tyydyttää kansan tarpeita. Tämä voi viedä legitimiteetin ja kaataa autoritaarisen hallinnon.<ref name="Vestal">Theodore M. Vesta, ''[{{Google books |plainurl=yes |id=XWXtXOl56KkC&c |page=17 }} Ethiopia: A Post-Cold War African State]''. Greenwood, 1999, p. 17.</ref>
[[Singapore]] on esimerkki puoliautoritaarisesta hallinnosta, jonka aikana kansan elintaso on noussut moninkertaiseksi. Hallinto oikeuttaa toimintansa vetoamalla näihin hyötyihin ja tehokkuuteen, ja se ei-poliittisten kansalaisten elämään paljon vapauksia, myös talouselämä on harvinaisen vapaata. Muodollisesti maa on demokratia, mutta erilaisin keinoin opposition toiminta tehdään vaikeaksi.
Ideologinen hallinto,kuten totalitarismi, saattaa voida pysyä vallassa ideologiaansa vedoten ja tiukan kontrollin avulla, vaikka kansan elintaso olisi surkea. Vrt. [[Pohjois-Korea]], [[Mao]]n Kiina sekä 1980-luvun kommunistiset [[Etiopia]] ja [[Somalia]]. Silti kaikenlaiset hallinnot kaatuvat helpoimmin huonoina aikoina.
==Autoritaarisen ja totalitaarisen hallinnon eroja==
[[Totalitarismi]] tarkoittaa yleensä ideologiaan perustuvaa hallintoa, joka ulottuu kaikille elämän aloille ([[kommunismi]], [[kansallissosialismi]], [[ääri-islamismi]], esimerkiksi [[Hitler]]in, [[Mao]]n ja [[Stalin]]in hallinnot). Autoritarismilla yleensä tarkoitetaan suppeampaa hallintoa, jossa valtio jättää tiettyä vapautta yksityiselämään ja talouteen. Se ei välttämättä perustu ideologiaan, mutta yleensä tällaiset valtiot luetaan autoritaarisiksi, vaikka ne olisivatkin ideologisia, kuten sosialistiset Chávezin ja Maduron Venezuela, Nasserin Egypti, Gaddafin Libya tai Sosialistisen ohjelman puolueen Burma (ks. luettelot tällä sivulla).
[[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] määriteltiin autoritarismin ero [[totalitarismi]]in [[Kirkpatrickin doktriini]]a sovellettaessa. [[Jeane Kirkpatrick]]in kehittämän doktriini saneli Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa 1980-luvun alusta. Teorian mukaan lännen kanssa yhteistyötä tekevät ei-demokraattiset valtiot olivat ”autoritaarisia”, kun taas Neuvostoblokki oli ”totalitaarinen”. Kirkpatrickin mukaan totalitaariset valtiot olivat kestävämpiä ja siksi vaarallisempia kuin autoritaariset. Esimerkkejä autoritaarisista valtioista ja järjestöistä olivat [[Ferdinand Marcos]]in Filippiinit, sekä Angolan [[UNITA]]- ja Nicaraguan [[Contrat|Contra]]-sissiliikkeet.
Joidenkin määritelmien mukaan autoritaarista ja totalitaarista hallintoa erottaa pääasiassa se, että siinä kun autoritaarisessa yhteiskunnassa valtaa pitää yksi henkilö tai ihmisryhmä, niin totalitaarisessa yhteiskunnassa vallassa on yksi poliittinen tai uskonnollinen ideologia.
==Nykyisiä esimerkkejä==
==Konstantin Pätsin Viro==▼
Seuraavasta listasta muun muassa Pohjois-Korea ja ainakin vuosien 1949-1976 osalta Kiina luokitellaan totalitaristisiksi, koska niissä ideologinen hallinto tunkeutuu kaikille elämänaloille. Siksi niitä ja eräitä muita ei usein lasketa autoritaristisiksi.
Esimerkki autoritaarisesta hallinnosta voisi olla [[Viro]]n [[Konstantin Päts]]in hallinto vuosina 1934–1940. Päts julisti toimitusministeristön johdossa ollessaan maahan poikkeustilan, jonka jälkeen hän toimi autoritaarisena yksinvaltiaana ja kielsi poliittiset puolueet. Vaikka Pätsin aikana järjestäytynyt poliittinen vastustus oli kielletty, jonkinasteinen oppositiotoiminta sallittiin. Kansanedustuksellisia elimiä ei poistettu, mutta esimerkiksi parlamenttia ei kutsuttu koolle, ja muiden elimien vaaleissa ehdokasasettelu rajattiin hallituksen kannattajiin. Päts valitutti itsensä [[riigivanem]]iksi ja presidentiksi. Poliittisia vastustajia painostettiin monin tavoin, ja vangitsemiset olivat yleisiä. Vastustajia ei kuitenkaan teloitettu. Viron myöhempi presidentti Lennart Meri on kuvannut Pätsin hallintoa [[Puolidemokratia|''pehmeäksi diktatuuriksi''.]]▼
* {{Azerbaidžan}}: [[İlham Əliyev]]n alaisuudessa vuodesta 2003 <ref>{{cite news|last=Vincent|first=Rebecca|title=When the music dies: Azerbaijan one year after Eurovision|url=http://www.aljazeera.com/indepth/opinion/2013/05/2013519690697916.html|accessdate=10. kesäkuuta 2013|date=19. toukokuuta 2013|agency=[[Al Jazeera]]|quote=Over the past several years, Azerbaijan has become increasingly authoritarian, as the authorities have used tactics such as harassment, intimidation, blackmail, attack and imprisonment to silence the regime’s critics, whether journalists, bloggers, human rights defenders, political activists or ordinary people taking to the streets in protest.}}</ref>
Rivi 129 ⟶ 140:
|[[Robert Mugabe]]
|}
▲===Konstantin Pätsin Viro===
▲Esimerkki autoritaarisesta hallinnosta voisi olla [[Viro]]n [[Konstantin Päts]]in hallinto vuosina
==Lähteet==
| |||