Versio 19. heinäkuuta 2018 kello 19.23 muokkaa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta p →‎Digitaalisesti koodattu kohinasalpa (DCS) ← Vanhempi muutos		Versio 19. heinäkuuta 2018 kello 19.25 muokkaa kumoa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta epäolennaista minkä kokoisia pattereita kuhinkin merkkiin menee Uudempi muutos →
Rivi 146: ==== Virtalähteet ja virrankulutus ==== Virtalähteenä PMR446-radiopuhelimissa ovat paristot tai vastaavat akut tai kiinteä ladattava akku. Akut voidaan joissain radiopuhelimissa ladata USB-liittimellä. Radiopuhelimissa käytetään yleensä pienintä sormiparistoa, merkinnältään R03 tai AAA tai UM-4. Koko mahdollistaa myös ladattavien akkujen käyttämisen. Akut voidaan joissain radiopuhelimissa ladata liittämällä puhelimeen. Monissa PMR446-puhelimissa on tällainen pistokkeen paikka merkittynä ”CHG” (charge; lataus). Latausjännite ei yleensä ylitä 6,0 volttia, mikä on neljän sarjaan kytketyn 1,5 voltin pariston nimellisjännite. Latauksen napaisuus on yleensä tavanomainen: plusnapa johtimessa ja miinusnapa rungossa. Virtalähteenä PMR446-radiopuhelimissa toimivat yleensä neljä AAA-koon sormiparistoa (tavanomaista pientä sormiparistoa pienempi kameroiden [[paristo\|sormiparisto]]) tai muuntajalla radiopuhelimen kyljestä tai päästä ladattava akku. Neljällä sarjaan kytketyllä 1,5 voltin paristolla kokonaisjännitteeksi tulee 6,0 voltin tasajännite. Matkapuhelinten tapaan myös muissa radiopuhelimissa virrankulutus on vähäisintä, kun laitteella ei puhuta tai vastaanoteta. Joissain malleissa puhelin menee virransäästötilaan, kun jonkin aikaa on mennyt viimeisestä puhelähetyksestä. Virrankulutukseen voi vaikuttaa lyhentämällä puhetta ja käyttämällä roger-piippausta, jolloin vastaanottaja tietää, milloin lähettäjä on lopettanut ja huomaa jatkaa heti hänen jälkeensä.

Ero sivun ”PMR446” versioiden välillä