Ero sivun ”Suomen ilmavoimat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Late253 (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Late253 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 89:
=== Koneiden käyttöperiaatteet vuoteen 2010 asti ===
 
1970-luvun alusta alkaen ilmavoimat ja valtiojohto ovat pyrkineet hankkimaan suorituskykyisempiä hävittäjäkoneita. Tuolloin suuret lentokonetuottajat alkoivat myydä yhtä suorituskykyisiä koneita sotilasliittojensa ulkopuolisiin maihin. Tässä jouduttiin valtiotasolla ulkopoliittiseen tasapainoiluun länsimaisten ja neuvostoliittolaisten koneiden välillä 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvulla tapahtunut siirtyminen yhteen hävittäjäkoneeseen, Hornetiin, on globaali trendi, myös suurissa maissa. Hornetien nykyinen rooli Suomessa onoli torjuntahävittäjä. TätäNykyisin Hornet kykenee myös ilmasta maahan kykyyn. Sillä on silti aivan yhtä hyvä ilmasta ilmaan kyky. Koneen rooli on siis nykyisin monitoimihävittäjä. Torjuntahävittäjä roolia on harjoiteltu myös ulkomaisten ilmavoimien koneita vastaan, esimerkiksi 2000-luvulla Hornetit ovat käyneet ilmataisteluharjoituksia [[Luftwaffe (Bundeswehr)|Luftwaffen]] [[MiG-29]]-koneita vastaan [[Saksa]]ssa. Puolustuspoliittisen selonteon linjausten myötä 2010-luvulle mennessä lisätään [[F/A-18 Hornet|F-18 Hornet]] -hävittäjiin ilmasta maahan -iskukykyä, toisin sanoen niiden rynnäkkökoneominaisuuksia otettaisiin käyttöön. Näin ollen F-18 Hornetista tulisi F/A-18 Hornet aseistuksensa perusteella, jolloin se olisi muutakin kuin tutka- ja infrapunaohjuksin varustettu torjuntahävittäjä.
 
Vuoden 2004 lopulla keskusteltiin ja vuonna 2005 päätettiin ilmavoimien peruslentokoulutuksen siirtämisestä [[Patria Aviation]]in hoidettavaksi. Ilmavoimien koulutuksessa on kysymys sopivien lentäjätyyppien etsimisestä, ja sen toteuttaminen yrityksessä voi olla vaikeaa jopa entisille sotilaslentäjille. Toisaalta on keskusteltu yhteiseurooppalaisen lentokoulun saamisesta Suomeen. Suomen rauhallisempi ilmatila ja suuret harvaan asutut alueet puoltavat tätä, kun taas huono lentosää ja [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]] kuulumattomuus ovat sitä estämässä.