Ero sivun ”Haapamäki–Jyväskylä-rata” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Lisätty lähteitä ja tekstiä muokattu.
Rivi 36:
Keskisuomalaiset olivat kampanjoineet jo 1870-luvulta rautatien saamiseksi Tampereen–Vaasan radalta Jyväskylään. [[Säätyvaltiopäivät 1894|Vuoden 1894 valtiopäivillä]] päätettiin rautatien rakentamisesta Haapamäeltä Jyväskylään ja siitä [[Suolahti|Suolahteen]]. Työt aloitettiin vuonna 1895 ja nopeasti edenneet työt saavuttivat Jyväskylän vuonna 1896. Ensimmäinen juna Jyväskylään saapui jo 6. lokakuuta 1896, mutta rata avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1897. Rautatie oli tärkeä Jyväskylän ja sen talouselämän kehitykselle sekä koko Keski-Suomen teollistumiselle.<ref name=finnica>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/liikenne/huvihyoty/ksrautatiet.htm | Nimeke = Keski-Suomen tärkeimmät rautatiet | Tekijä = Vihola, Teppo | Julkaisu = finnica.fi | Viitattu = 31.1.2010 }}</ref>
 
Rautatie tehtiin nopeastirakentamiskustannusten säästämiseksi suurilla nousuilla ja halvalla,jyrkillä jotenkaarteilla. siihenRadan jäikuljetuskyky suuriaoli mäkiätämän vuoksi rajoitettu ja jyrkkiäjunat mutkiapystyivät olemaan enintään 12 vaunun mittaisia.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi|nimeke=Digitaaliset aineistot, sanomalehdet|tekijä=|julkaisu=Uusi Suomi no 11|ajankohta=15.01.1927|julkaisija=Uusi Suomi|viitattu=sivut 1 ja 6}}</ref>,<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Rautatiehallitus|Nimeke=Valtionrautatiet 1912-1937 2-osa|Vuosi=1937|Sivu=148-151, 244|Julkaisija=Rautatieläisten lepokotiyhdistys}}</ref> Radan uudelleenrakentamisesta päätettiin 1910-luvulla, mutta työt eivät juuri edenneet ja ne keskeytyivät kokonaan vuonna 1920 rahojen loputtua. Perusparannustyöt jatkuivat muutamaa vuotta myöhemmin ja uudistettu rata valmistui vuonna 1926. Uusi rata kulki monin paikoin eri linjalla kuin vanha ja asemienkin paikat siirtyivät esimerkiksiTiusalassa, Huttulassa, Koskensaarella, [[Kintaus|Kintaudella,]] Kuohulla ja Vesangassa. RataosallaRataosalle on yksi tunneli,rakennettiin 350 metrin pituinen [[Möykynmäen tunneli]] VesangassaVesankaan.<ref>[http://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?r=32 Rataosa Haapamäki-Jyväskylä] Vaunut.org. Tallennettu 2.2.2013</ref> Vanha rata jäi tavalliseksi tieksi ja jäljet alkuperäisestä radasta ovat yhä nähtävissä – esimerkiksi Keljonkatu Jyväskylässä kulkee melkein koko matkan vanhaa ratapenkkaa pitkin.<ref name=finnica />
 
Uudelle radalle tehtiin korkeita penkkoja kaltevuuksien loiventamiseksi ja siitä kautta myös pidempiä teräs- ja kiviholvisiltoja, joista merkittävin on Koskensaaren kolmiaukkoinen silta.<ref name=":0" />,<ref name=":1" />
Perusparannuksessa rataan tehtiin korkeita penkkoja, uudenlaisia kivikaarisiltoja ja kivirumpuja.
 
Radan vilkasliikenteisimmät vuodet olivat 1940&ndash;1960-luvulla, jolloin Jyväskylästä Helsingin&ndash;Tampereen suuntaan kuljettiin Haapamäen kautta. Nykyisin radalla kulkevat henkilöjunat pysähtyvät vain [[Keuruun rautatieasema|Keuruulla]] ja [[Petäjäveden rautatieasema|Petäjävedellä]]. Aiemmin pysähdyspaikkoja oli huomattavasti enemmän, esimerkiksi vuonna 1949 kuusitoista.<ref>Suomen kulkuneuvot 1949</ref> Liikennepaikkoja tarvittiinkin, jotta radalle sijoitettu liikenne saatiin siihen mahtumaan.