Avaa päävalikko

Muutokset

180 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisätty viitteitä.
 
== Luottamustehtävät ==
Simojoki oli valajäsen n:o 1 1922 perustetussa Akateemisessa Karjala –seurassa (AKS). AKS:n varapuheenjohtajana hän oli 1922–1923, sihteerinä 1923–1924 sekä hallituksen jäsenenä 1934–1937 sekä neuvottelukunnan jäsenenä 1936–1940. Suomen Heimo –lehden toimitusneuvostoon hän kuului monia vuosia. Hän oli AKS:n Omakotisäätiön perustajia ja kuului sen hallitukseen 1937–1940.<ref name="vt1">Virkkunen 1975, s. 7.</ref>
 
Simojoki valittiin Pohjois-Savon läntisestä vaalipiiristä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajaksi 1933–1939. Hän kuului Lakivaliokuntaan ja myöhemmin Laki- ja talousvaliokuntaan. Äärioikeistolaisen nuorisojärjestön Sinimustat johtajana hän oli 1933–1936 sekä Mustapaita-järjestön perustaja ja päällikkö 1937–1940. Hän oli Sinimusta-lehden toimitusneuvoston jäsen 1933–1936 ja Luo Lippujen –lehden johtokunnan puheenjohtaja.<ref name="vt1" />
 
== Sotilaallinen toiminta ==
Simojoki osallistui 1918 vapaussotaan Oulun I Vapaaehtoisen Rintamakomennuskunnan ja Kajaanin sissihiihtäjien mukana. Keväällä 1919 hän osallistui majuri von Hertzenin ryhmässä Aunuksen vapautustaisteluun. Karjalan retkellä 1921 hän oli mukana räjähdyskomennuskunnan jäsenenä. Asevelvollisuuden Simojoki suoritti Helsingissä 1924–1925. Sotilasarvoltaan hän oli korpraali.<ref name="vt1" />
 
== Pappina ==
Papiksi valmistumisen jälkeen Elias Simojoki toimi Akateemisen Karjala-seuran sihteerinä 1923–1924. Ylimääräisenä pappina hän toimi Kiuruvedellä 1926–19271925–1926, Iisalmen maalaiskunnassa 1926–1927sekä1926–1927 sekä Kemin maalaiskunnassa 1928. Vuonna 1929 hänet valittiin Kiuruveden kappalaiseksi, jossa virassa hän oli kuolemaansa saakka. Kiuruveden yhteiskoulun uskonnon opettajana Simojoki myös toimi.<ref name="ot1" /> [[Talvisota|Talvisodan]] syttyessä Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän toimi JR39:ssä rykmentin pastorina. Simojoki kaatui [[Impilahti|Impilahden]] Konnunsaarella [[Koirinoja]]n jäällä<ref name="ot2" /> ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei ollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai neuvostoliittolaisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti sen pistoolilla ja joutui neuvostoliittolaisten konekiväärin ampumaksi. <ref>Virkkunen 1975, s. 218.</ref>
 
Kiuruveden aikoina Elias Simojoki liikkui moottoripyörällä pitäjällä. Monia legendaarisia tarinoita hänen ihmisrakkaudestaan liittyy Kiuruvedellä pappina oloon. Pulakautena hän pelasti monia pakkohuutokaupalta suorittamalla velan. Moni koti säästyi.<ref>Virkkunen 1975, s. 52.</ref>
 
Elias Simojoen saarnatessa kirkko oli täynnä. Hänen puhetapansa oli nopea, saarnanuotillinen, aluksi hiljainen, mutta pian nouseva ja väliin itkuiseksi ohentuva.<ref>Virkkunen 1975, s. 64.</ref>
 
Simojoki teki matkoja Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan sekä opintomatkan Palestiinaan.<ref name="vt1" />
 
== Patsas ==