Avaa päävalikko

Muutokset

3 381 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Olen lisännyt tarpeelliseksi katsomaani tietoa Sakari Virkkusen teoksen pohjalta. Myös tietolaatikkoa parannettu ja Vapaudenpatsas lisätty.
{{Henkilö
{{Poliitikko
| poliitikon nimi henkilön_nimi = Elias Simojoki
| kuva kuvan_nimi = Elias Simojoki.jpg|thumb
| kuvateksti kuvakoko =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[28. tammikuuta]] [[1899]]
| syntymäpaikka = [[Rautio]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|28|1|1899|25|1|1940}}
| kuolinpaikka = [[Impilahti]]
| puolue kuolinpaikka = [[IKLImpilahti]]
| entisetkansallisuus puolueet =
| asuinpaikka = Rautio, Muhos, Rantsila, Kiuruvesi, Iisalmen maalaiskunta, Kemin maalaiskunta
| asema = kansanedustaja
| ammatti = pappi, Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustaja
| vaalipiiri = [[Kuopion läänin läntinen vaalipiiri]]
| kotipaikka aktiivisena =
| merkittävät teokset = Palava pensas, WSOY 1942
| uskonto =
| puoliso tyyli = Anna-Liisa Kotivuori
| kotisivu arvonimi =
| tunnustukset =
| järjestö = Sinimustat, Mustapaita<br>Akateeminen Karjala –seura, AKS:n Omakotisäätiö
| uskontotitteli = =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| siviilisääty =
| puoliso = Anna-Liisa o.s. Kotivuori
| vanhemmat = Niilo Iisakki Simelius ja Kristiina Sofia o.s. Snellman
| sukulaiset = sisarukset Rakel (1894), Miika (1901) sekä Arvi (1903)
| lapset = Lauri Aunus (1939)
| lempinimet =
| muut nimet =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
}}
[[Tiedosto:Viktor Jansson Vapaudenpatsas 1921.jpg|thumb|265px|right|Tampereen Vapaudenpatsaan mallina nuori Elias Simelius]]
__NOTOC__
'''Lauri Elias Simojoki''' (vuoteen 1926 Simelius, [[28. tammikuuta]] [[1899]] [[Rautio]], Keski-Pohjanmaa – [[25. tammikuuta]] [[1940]] [[Koirinojanlahti]], [[Laatokka]],<ref name="ot1">Virkkunen 1975, s. 6.</ref> [[Impilahti]])<ref name="ot2">[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/kaatuneet/Havuc.pdf Kaatuneet] Keskusarkisto (Pdf)</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[kansallismielisyys|kansallismielinen]] [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi, [[Sinimustat]]-järjestön puheenjohtaja, [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] [[kansanedustaja]] ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] perustajajäsen.<ref name="ot3">Suomen Eduskunta, 1933–1935, s. 89.</ref> Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.<ref name="ot1"/>
 
== Perhe ja opinnot ==
HänenElias Simojoen vanhemmat vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Simeliuksen perheeseen syntyi neljä lasta: Rakel 1894, Elias 1899, Miika 1901 sekä Arvi 1903. Elias lienee perinyt äidiltään temperamenttinsa ja huumorintajunsa sekä isältään hurskautensa ja kansanomaisuutensa. Elias Simojoki avioitui vuonna 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.<ref name="ot1" />
 
Elias SimeliusSimojoki kävi koulunsa Oulussa ja valmistui ylioppilaaksi [[Oulun lyseo]]sta 1919. PapiksiTeologisen erotutkinnon hän valmistuisai valmiiksi [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistossa]]sta 1923. Papiksi hänet vihittiin samana vuonna.<ref name="ot1" />
 
== Kansallista ja ulkomaista toimintaa ==
HänElias Simojoki osallistui lyseolaisena luokkatoveriensa [[Kaarlo Hillilä]]n ja [[Aaro Pakaslahti|Aaro Pakaslahden]] kanssa helmikuussa 1918 käytyihin [[Oulun valtaus|Oulun taisteluihin]]. Simojoki oli ristiriitainen henkilö. Hän oli samaan aikaan huumorintajuinen ja pidetty [[Kiuruvesi|Kiuruveden]] seurakunnan pappi, mutta myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä [[Suomen sisällissota]]an, [[Aunuksen retkikunta|Aunuksen retkeen]], [[Karjalan vapaustaistelu]]un 1921<ref name="ot3" /> että suomalaisten [[vasemmisto]]laisten [[Muilutus|kyydityksiin]]. [[Inkeri]]n, [[Vienan Karjala|Vienan]] ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] kansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] olivat hänen kirkossa pitämiensä [[Rukoilu|rukousten]] toistuvana aiheena. [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi]] oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti. Simojoki syytti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimia]] tämän Vienan kansalle antaman lupauksen (ns. [[Miekkavala]]) pettämisestä. Simojoki kirjoitti Mannerheimille:
 
:''”Sen testamentin vaatimukset olisitte voineet silloin kirjoittaa meidän pistimiemme kärjillä ja silloin ne olisivat voineet toteutua. Mutta Te ette tehneet sitä sillä Te olitte ritari, joka pistitte aikanaan miekkanne tuppeen jättäen hallitusvallan tehtäväksi Vapaussodan kentällä sanellun testamentin täyttämisen. Me kaikki liiankin katkerasti tiedämme kuinka siinä kävi.”''
:''”Oikeusministerin ruotsalaispiiska on sivaltanut vasten kasvojani, mutta hänen paikkansa on oleva [[Petsamo]]n [[Heinäsaaret|Heinäsaarien]] keskitysleirillä, jossa hän kerran [[Sasu Punanen|Sasun]], [[Lassi Hiekkala|Eeron]] ja muiden matelijoiden kanssa viettää loppuikänsä linnunsontaa keräten ja vapisten kuunnellen Sinimustien tahdikkaita askelia vartiotulien ääreltä.”''
 
== Luottamustehtävät ==
Kun [[talvisota]] syttyi, Elias Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän kaatui [[Impilahti|Impilahden]] Konnunsaarella [[Koirinoja]]n jäällä<ref name="ot2"/> ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei ollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai neuvostoliittolaisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti sen pistoolilla ja joutui neuvostoliittolaisten konekiväärin ampumaksi. <ref>Virkkunen 1975, s. 218.</ref>
Simojoki oli valajäsen n:o 1 1922 perustetussa Akateemisessa Karjala –seurassa (AKS). AKS:n varapuheenjohtajana hän oli 1922–1923, sihteerinä 1923–1924 sekä hallituksen jäsenenä 1934–1937 sekä neuvottelukunnan jäsenenä 1936–1940. Suomen Heimo –lehden toimitusneuvostoon hän kuului monia vuosia. Hän oli AKS:n Omakotisäätiön perustajia ja kuului sen hallitukseen 1937–1940.
 
Simojoki valittiin Pohjois-Savon läntisestä vaalipiiristä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajaksi 1933–1939. Hän kuului Lakivaliokuntaan ja myöhemmin Laki- ja talousvaliokuntaan. Äärioikeistolaisen nuorisojärjestön Sinimustat johtajana hän oli 1933–1936 sekä Mustapaita-järjestön perustaja ja päällikkö 1937–1940. Hän oli Sinimusta-lehden toimitusneuvoston jäsen 1933–1936 ja Luo Lippujen –lehden johtokunnan puheenjohtaja.
 
== Sotilaallinen toiminta ==
Simojoki osallistui 1918 vapaussotaan Oulun I Vapaaehtoisen Rintamakomennuskunnan ja Kajaanin sissihiihtäjien mukana. Keväällä 1919 hän osallistui majuri von Hertzenin ryhmässä Aunuksen vapautustaisteluun. Karjalan retkellä 1921 hän oli mukana räjähdyskomennuskunnan jäsenenä. Asevelvollisuuden Simojoki suoritti Helsingissä 1924–1925. Sotilasarvoltaan hän oli korpraali.
 
== Pappina ==
KunPapiksi valmistumisen jälkeen Elias Simojoki toimi Akateemisen Karjala-seuran sihteerinä 1923–1924. Ylimääräisenä pappina hän toimi Kiuruvedellä 1926–1927, Iisalmen maalaiskunnassa 1926–1927sekä Kemin maalaiskunnassa 1928. Vuonna 1929 hänet valittiin Kiuruveden kappalaiseksi, jossa virassa hän oli kuolemaansa saakka. Kiuruveden yhteiskoulun uskonnon opettajana Simojoki myös toimi. [[talvisotaTalvisota|Talvisodan]] syttyi, Eliassyttyessä Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän toimi JR39:ssä rykmentin pastorina. Simojoki kaatui [[Impilahti|Impilahden]] Konnunsaarella [[Koirinoja]]n jäällä<ref name="ot2" /> ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei ollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai neuvostoliittolaisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti sen pistoolilla ja joutui neuvostoliittolaisten konekiväärin ampumaksi. <ref>Virkkunen 1975, s. 218.</ref>
 
Kiuruveden aikoina Elias Simojoki liikkui moottoripyörällä pitäjällä. Monia legendaarisia tarinoita hänen ihmisrakkaudestaan liittyy Kiuruvedellä pappina oloon. Pulakautena hän pelasti monia pakkohuutokaupalta suorittamalla velan. Moni koti säästyi.
 
Elias Simojoen saarnatessa kirkko oli täynnä. Hänen puhetapansa oli nopea, saarnanuotillinen, aluksi hiljainen, mutta pian nouseva ja väliin itkuiseksi ohentuva.
 
Simojoki teki matkoja Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan sekä opintomatkan Palestiinaan.
 
== Patsas ==
[[Vapaudenpatsas (Tampere)|Tampereen vapaudenpatsaan]] ja Lahden sankaripatsaan mallina oli nuori Elias Simelius. Molemmat teokset ovat kuvanveistäjä [[Viktor Jansson]]in käsialaa.<ref>Virkkunen 1975, s. 32.</ref><ref>[http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/jansson_frame.htm Viktor Jansson: Vapaudenpatsas]</ref> Patsaat valmistuivat samaan aikaan ja paljastettiin 1921.<ref>Virkkunen 1975, s. 31.</ref>