Ero sivun ”Saksan Lounais-Afrikka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kansanmurha: Välimerkit kuntoon |
|||
Rivi 76:
==Kansanmurha==
[[Tiedosto:Zimmerer%2BZeller_Genocide_in_GSWA_p.137.jpg|thumb|left|Pilapiirros saksalaislehdessä 1906: ”Vaikka tuotto ei ollut suuri eikä parempaa laatua ole, voimme kuitenkin käyttää näitä luujauhetehtaassa.”]]
Saksan imperialistinen politiikka Lounais-Afrikassa oli raakaa. Sitä on sanottu 1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi. Saksalaiset tuhosivat alkuperäisväestöä [[Hererot|herero-]] ja [[Namat|nama-kansaa]] järjestelmällisesti. Puukeihäin aseistettuja kapinoivia hereroja vastassa oli konekiväärein varustautuneet saksalaiset. Perustetuilla keskitysleireillä kuoli ihmisiä nälkään, ja vainajien pääkalloja lähetettiin rotuhygienisiin tutkimuksiin Saksaan. Hereroja ja muuta alkuperäisväestöä surmattiin arviolta 65 000−100 000. Heitä raiskattiin, surmattiin ampumalla, myrkyttämällä ja näännyttämällä neljä vuotta.<ref name="hssillanpää">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065036.html|Tekijä = Sami Sillanpää|Nimeke = Saksa aikoo tunnustaa viime vuosisadan ensimmäisen kansanmurhan|Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.1.2017 | Viitattu = 29.1.2017}}</ref> Kansanmurhan jälkeen heitä oli jäljellä 29 000. Suuri osa jäljelle jääneistä hajaantui muualle, ja tässä yhteydessä moni siirtyi nykyiseen
Saksalaiset asuttivat alkuperäisasukkaiden maat, ja maita on edelleen heidän jälkeläistensä hallussa. Saksankielisiä on Namibiassa noin 20 000. Hereroja on nykyisin noin 20 000 ja nama-kansaa 16 000.<ref name="hssillanpää"/>
|