Ero sivun ”Saksan Lounais-Afrikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kansanmurha: Välimerkit kuntoon
Rivi 76:
==Kansanmurha==
[[Tiedosto:Zimmerer%2BZeller_Genocide_in_GSWA_p.137.jpg|thumb|left|Pilapiirros saksalaislehdessä 1906: ”Vaikka tuotto ei ollut suuri eikä parempaa laatua ole, voimme kuitenkin käyttää näitä luujauhetehtaassa.”]]
Saksan imperialistinen politiikka Lounais-Afrikassa oli raakaa. Sitä on sanottu 1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi. Saksalaiset tuhosivat alkuperäisväestöä [[Hererot|herero-]] ja [[Namat|nama-kansaa]] järjestelmällisesti. Puukeihäin aseistettuja kapinoivia hereroja vastassa oli konekiväärein varustautuneet saksalaiset. Perustetuilla keskitysleireillä kuoli ihmisiä nälkään, ja vainajien pääkalloja lähetettiin rotuhygienisiin tutkimuksiin Saksaan. Hereroja ja muuta alkuperäisväestöä surmattiin arviolta 65&nbsp;000−100&nbsp;000. Heitä raiskattiin, surmattiin ampumalla, myrkyttämällä ja näännyttämällä neljä vuotta.<ref name="hssillanpää">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065036.html|Tekijä = Sami Sillanpää|Nimeke = Saksa aikoo tunnustaa viime vuosisadan ensimmäisen kansanmurhan|Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.1.2017 | Viitattu = 29.1.2017}}</ref> Kansanmurhan jälkeen heitä oli jäljellä 29&nbsp;000. Suuri osa jäljelle jääneistä hajaantui muualle, ja tässä yhteydessä moni siirtyi nykyiseen Botswanaan[[Botswana]]an, joka oli tuolloin [[brittiläinen imperiumi|Britannian]] siirtomaa [[Betšuanamaa]].{{Lähde}}
 
Saksalaiset asuttivat alkuperäisasukkaiden maat, ja maita on edelleen heidän jälkeläistensä hallussa. Saksankielisiä on Namibiassa noin 20&nbsp;000. Hereroja on nykyisin noin 20&nbsp;000 ja nama-kansaa 16&nbsp;000.<ref name="hssillanpää"/>